Yleisömäärien perusteella jalkapallon kärkisarjoilla oli hyvä vuosi. Sekä miesten että naisten pääsarjojen yleisökeskiarvo nousi, samoin Ykkösen.
Veikkausliiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| HJK | 5007 | 3779 | 1 228 | 32,50 % |
| Ilves | 4237 | 2860 | 1 377 | 48,15 % |
| Inter | 3243 | 1954 | 1 289 | 65,97 % |
| SJK | 2827 | 2534 | 293 | 11,56 % |
| KuPS | 2814 | 2618 | 196 | 7,49 % |
| HIFK | 2298 | 1541 | 757 | 49,12 % |
| FC Lahti | 2238 | 1869 | 369 | 19,74 % |
| VPS | 2093 | 2070 | 23 | 1,11 % |
| Honka | 2083 | 1928 | 155 | 8,04 % |
| KPV | 1733 | 961 | 772 | 80,33 % |
| RoPS | 1569 | 2625 | -1 056 | -40,23 % |
| IFK Mariehamn | 1148 | 1236 | -88 | -7,12 % |
| Yhteensä | 2620 | 2303 | 317 | 13,76 % |
Veikkausliiga muutti täksi kaudeksi sarjajärjestelmää. Aiemman kolminkertaisen runkosarjan sijaan tänä vuonna pelattiin kaksinkertainen runkosarja, sekä ylä- että alaloppusarjat. Ratkaisu näyttää yhden kauden yleisökeskiarvojen perusteella toimivalta, sillä aiempien kausien pääosin mollivoittoinen lista yleisömäärien muutoksesta muuttui lähes jokaisella joukkueella positiiviseksi kehitykseksi.
Seuraavassa huomioita lukujen takaa:
- Veikkausliigan yleisökeskiarvo on viimeksi ollut suurempi vuonna 2008.
- Vaikka Veikkausliigan yleisökeskiarvo nousi huomattavasti, mediaaniyleisömäärä oli itse asiassa kautta 2018 heikompi. Käytännössähän tämä tarkoittaa suosituimpien otteluiden olevan entistä suositumpia Ilveksen ja HJK:n avustuksella, sekä todella pienet yleisömäärät keränneiden otteluiden vähentymistä. Tässä nähtäneen kovien panosten pelien kasvu, sekä Stadin Derbyjen paluu liigakartalle.
- HJK keräsi jälleen suurimman yleisökeskiarvon, mutta vaihtelu oli edelleen suurta. Stadin Derbyn (10251) katsojaa lisäksi yleisökeskiarvoa kaunisti kolme muutakin yli 7000 katsojan peliä. Vastakkaisella puolella oli yksi juuri ja juuri virallisesti yli 2000 katsojaan päätynyt ottelu.
- Mediaaniyleisömäärissä Ilves olisi ollut HJK:n edellä (4465 vs. 4125). Toisin sanoen Ilves keräsi yleisöä tasaisemmin, joskin suurin piikki puuttuu Tammelan stadionin kapasiteetin tullessa vastaan. Lisäksi mainittakoon, että Ilveksen yleisökeskiarvo ylitti nyt TamU:n historian suurimman yleisökeskiarvon (4117 vuonna 2007).
- FC Inter taisteli mestaruudesta viimeisessä ottelussaan ja keräsi KuPS-peliin peräti 9125 katsojaa. Ilman tätä peliä yleisökeskiarvo olisi ollut 2790. Kolmentuhannen katsojan yleisökeskiarvon rajapyykin Inter ylitti viimeksi mestaruuskaudellaan 2008, jolloin ilmoitettu yleisökeskiarvo oli peräti 4432.
- Myös Kuopiossa viimeinen kotiottelu keräsi komeasti yleisöä: 7114 katsojaa ja KuPS:n yleisöennätys, mutta mestaruuden ratkeaminen jäi Turun otteluun. Joka tapauksessa ilman tätä peliä yleisökeskiarvo olisi ollut 2483. Yleisökeskiarvo 2814 on kuopiolaisten paras vuoden 2000 jälkeen.
- SJK paransi yleisömääriään tasaisesti ilman poikkeuksellisen isoja piikkejä.
- HIFK paransi odotetusti Ykkösen kaudestaan, mutta jäi kuitenkin selvästi aiemman Veikkausliigavisiitin yli 3000 katsojan yleisökeskiarvoistaan.
- Lahdessa palattiin erittäin vaisun kauden jälkeen takaisin normaaliin lukemiin ja jopa hieman keskiarvon yläpuolelle.
- Vaikka Vaasassa kausi päättyi putoamiseen ja mediaaniyleisömäärä laski, yleisökeskiarvo ei pudonnut. Kyseessä oli silti 2000-luvun toiseksi heikoin pääsarjakausi yleisökeskiarvolla mitattuna.
- Espoossa Hongalla ei ole ollut näin hyvää yleisökeskiarvoa sitten vuoden 2010. Yleisömäärien osalta kausi oli todella kaksijakoinen. Hongan seitsemän ensimmäistä ottelua jäivät alle 2000 katsojaan, loput kuusi puolestaan menivät kaikki 2000 katsojan rajapyykin päälle.
- KPV:n yleisökeskiarvo olis varmasti ollut komeampi, mikäli Kokkolassa olisi voitu pelata alkukaudesta lähtien. Ilman kolmea evakossa pelattua ottelua tämän kauden yleisökeskiarvo olisi 2088. Näin korkeaan lukemaan tuskin olisi lopulta päädytty, sillä kevään pelit eivät ole varsinaisia yleisömagneetteja, mutta 2000 katsojan rajapyykki olisi voinut olla realismia.
- Rovaniemellä viime kauden buumi ja hopea on muisto vain. Paluu arkeen oli karu ja katsojakeskiarvo palasi nopeasti kauden 2017 tasolle. Yleisökeskiarvo RoPS:lla oli heikko, muttei kuitenkaan poikkeuksellisen heikko.
- Sen sijaan IFK Mariehamn ei ole ikinä kerännyt näin vähää yleisöä.
Ykkönen
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| TPS | 1881 | 3004 | -1 123 | -37,38 % |
| KTP | 1803 | 1815 | -12 | -0,66 % |
| Haka | 1537 | 1013 | 524 | 51,73 % |
| MYPA | 1136 | 767 | 369 | 48,11 % |
| MuSa | 1052 | 629 | 423 | 67,25 % |
| Jaro | 1038 | 1039 | -1 | -0,10 % |
| AC Oulu | 945 | 1179 | -234 | -19,85 % |
| TPV | 694 | 579 | 115 | 19,86 % |
| EIF | 604 | 804 | -200 | -24,88 % |
| AC Kajaani | 559 | 538 | 21 | 3,90 % |
| Yhteensä | 1128 | 1040 | 88 | 8,46 % |
Ykkösen kausi oli yleisömäärillä mitattuna menestys, nopealla silmäilyllä vain 2014 näyttäisi tuoneen paremman yleisökeskiarvon. Saavutus tuntuu vielä vakuuttavammalta siksi, ettei kausi lopulta ollut erityisen jännittävä. FC Haka lähti heti lähtöpistoolista muilta karkuun, varmisti hyvissä ajoin sarjanousun ja siinä sivussa kasvatti yleisökeskiarvoaan roimasti. Itse asiassa Hakan yleisökeskiarvo oli päättyneellä kaudella parempi kuin seuran kolmella viimeisimmällä Veikkausliigakaudellaan (2010-2012). Pisimpään sarjataulukossa Hakan peesissä pysyi Veikkausliigasta pudonnut TPS, jonka yleisömäärä asettui vuoden 2016 yläpuolelle, mutta johtuen loppukauden merkitöksettömyydestä joukkue jäi kauden 2017 tasosta.
EIF oli kaudella 2018 sensaatio ja taisteli loppuun saakka jopa sarjanoususta, mutta tällä kaudella taistelu sarjanoususta vaihtui peräpään sijoituksiin. AC Oulua pidettiin ennen kauden alkua jopa ennakkosuosikkina, mutta kun peli ei kentällä kulkenut alkuunkaan, myös yleisön kiinnostus lopahti.
Sarja koki viime kauden jälkeen ison tuuletuksen ja sarjassa pelasi jälleen tukku joukkueita, jotka eivät vuosi sitten Ykköstä pelanneet. KPV ja HIFK nousivat, JJK ja Klubi 04 putosivat. TPS putosi ja paikkasi hienosti suurimmat yleisökeskiarvot. Kakkosesta nousi täydennysmenetelmän jäljiltä kolme joukkuetta, jotka puolestaan täyttivät muut aukot. MuSa pelasi hienon alkukauden ja sai kesällä aikaan jopa pienen buumin Poriin. MYPA:n onnistunut taistelu sarjapaikastaan puolestaan sai loppukaudesta kansan liikkeelle. Nousijoista oikeastaan ainoastaan sarjasta lopulta pudonnut TPV oli pienimuotoinen pettymys.
Kauden suurin yleisömäärä nähtiin Kotkassa, kun KTP:n ja MYPA:n välinen Kymenlaakson Derby keräsi Arto Tolsa -areenalle peräti 3575 katsojaa. Yli 2000 katsojan pelin puolestaan keräsivät KTP:n lisäksi (yli 3000 katsojan pelin lisäksi kaksi yli 2000 katsojan peliä) TPS (neljä kertaa), Haka, MYPA ja Jaro (kerran).
Naisten Liiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| IK Myran | 523 | 381 | 142 | 37,27 % |
| HJK | 431 | 344 | 87 | 25,29 % |
| JyPK | 400 | 280 | 120 | 42,86 % |
| Ilves | 267 | 182 | 85 | 46,70 % |
| Åland United | 259 | 256 | 3 | 1,17 % |
| TPS | 238 | 215 | 23 | 10,70 % |
| KuPS | 235 | 180 | 55 | 30,56 % |
| TiPS | 208 | 110 | 98 | 89,09 % |
| FC Honka | 138 | 166 | -28 | -16,87 % |
| ONS | 127 | 134 | -7 | -5,22 % |
| Yhteensä | 282 | 209 | 73 | 34,93 % |
Yleisömäärissä Naisten Liiga kiilasi tällä kaudella Kakkosen edelle. Kiitos tästä kuuluu laajasti koko sarjalle, sillä lähes kaikki joukkueet kykenivät kasvattamaan yleisömääriään, suurin osa jopa reippaasti.
Sarjanousija, alaveteliläisseura IK Myran, on täysin omassa kastissaan ja kykeni omalla panoksellaan hilaamaan sarjan yleisökeskiarvoa huomattavasti. IF Myranin katsojamäärä ylitti 500 katsojaa peräti neljästi ja kauden paras lukema oli peräti 1549 katsojaa kerännyt ottelu HJK:ta vastaan.
HJK kuitenkin keräsi jälleen kauden komeimman yksittäisen yleisömäärän ja teki samalla Naisten Liigan ennätyksen kerättyään mestaruuden ratkaisseeseen peliin 1630 katsojaa. HJK:n kohdalla parantunut yleisökeskiarvo ei kuitenkaan johtunut pelkästään tästä ottelusta, sillä jo viime kaudella joukkueella oli yksi yli tuhannen katsojan ottelu ja yleisesti joukkueen katsojamäärät kasvoivat myös mediaanin perusteella.
IK Myranin lisäksi kenties vakuuttavinta jälkeä teki JyPK. Jyväskylässä joukkueen katsojamäärissä ei tullut yhtään poikkeuksellisen isoa piikkiä, vaan yleisömäärät pysyttelivät läpi runkosarjan välillä 330-450 yhdellä 677 katsojan pelillä varustettuna. Alaloppusarjassa yleisömäärät jäivät pari kertaa alle kolmensadan, mutta neljänsadan yleisökeskiarvo on naisten urheilussa vielä toistaiseksi todella kova saavutus.
Kakkonen
Koko Kakkosen yleisökeskiarvo tällä kaudella oli 273. Lasku on selkeä viime kausista, jolloin lukemat olivat 317 (2018) ja 299 (2017). Tämän kauden lukemissa ei ole mukana nousukarsintasarjahimmeliä.
Yleisömäärän laskuun vaikutti erityisesti kaksi asiaa. Ykköseen nousseet TPV, MuSa ja MYPA olivat viime kaudella yleisömäärissäkin sarjan kärkiviisikossa, tilalle tuli ylhäältä vain vähäistä kiinnostusta kerännyt HJK:n kakkosjoukkue Klubi 04. Myös alas putosi joitain kiinnostavia seuroja (erityisesti HJS ja Kraft), mutta toisaalta Kolmosesta myös nousi yleisöä kiinnostaneita joukkueita.
Lisäksi kaudella 2018 A-lohko oli äärimmäisen kiinnostava peräti kuuden joukkueen taistellessa lohkovoitosta ja myös muissa lohkoissa kärkikamppailu pysyi jännittävänä. Tällä kaudella missään lohkossa ei nähty vastaavaa, vaan lohkovoittajat karkasivat yleisön kiinnostuksen kannalta aivan liian aikaisin.
Lohko A
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| MP | 1212 | 1201 | 11 | 0,92 % |
| PEPO | 590 | 693 | -103 | -14,86 % |
| JäPS | 503 | 282 | 221 | 78,37 % |
| MiPK | 452 | 556 | -104 | -18,71 % |
| VJS | 331 | |||
| JIPPO | 321 | 294 | 27 | 9,18 % |
| Reipas | 317* | |||
| NJS | 216 | 186 | 30 | 16,13 % |
| FC Viikingit | 168 | 208 | -40 | -19,23 % |
| Klubi 04 | 161 | 213 | -52 | -24,41 % |
| Sudet | 122 | |||
| FC Kiffen | 90 | 90 | 0 | 0,00 % |
| Yhteensä | 375* |
Reippaan ja koko sarjan yleisökeskiarvon perässä on tähti kertomassa siitä, ettei kauden viimeisen kotipelin yleisömäärää ollut saatavilla ja täten keskiarvot on laskettu ilman tätä ottelua. Reippaan Twitter-tilin mukaan kauden viimeisen pelin katsojamäärä olisi ollut noin 300, joten isoa heittoa suuntaan tai toiseen tällä ei ole.
Ykköseen nouseva MP oli myös tällä kaudella kiinnostavin Kakkosen joukkue. Viime vuoden tavoin joukkue keräsi Mikkelin urheilupuistoon viidesti yli tuhat katsojaa ja kahdesti yli 2000 katsojaa. Paikalliskamppailu MiPK:iä vastaan keräsi paikan päälle peräti 2726 katsojaa ja lasten peli Klubi 04:ää vastaan 2314 silmäparia.
JäPS on sarjan eniten yleisömääriään kasvattanut joukkue. Joukkueen kauden ja samalla koko seurahistorian suurin yleisömäärä JäPS – Sudet-ottelusta on laskettu joukkueen kotisivuillakin ilmoitetulla lukemalla 1818, ei Palloliiton sivujen lukemilla. Paikallinen Citymarket tarjosi ottelun ilmaiseksi, mutta tällaiset yleisömäärät ovat aina vakuuttavia. Lisäksi yleisömäärät olivat jatkuvasti viime kautta edellä, sillä JäPS jäi tällä kaudella vain kahdesti viime kauden yleisökeskiarvon alle.
Toinen, ilman panosta pelattu MiPK:n isännöimä Mikkelin Derby toi pelipaikalle 1285 katsojaa. PEPO:n kauden paras yleisömäärä oli puolestaan MP-pelin 1252. Kumpikin joukkue keräsi parhaimmillaan vuonna 2018 isommat yleisömäärät, mutta myös mediaani heikkeni tällä kaudella.
Sarjanousijoilla VJS:llä ja Reipalla oli myös ilahduttavan suuret yleisökeskiarvot.
Lohko B
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| Gnistan | 501 | 405 | 96 | 23,70 % |
| EPS | 471 | |||
| Pallo-Iirot | 444 | |||
| FC Jazz | 343 | 583 | -240 | -41,17 % |
| TamU | 305 | 384 | -79 | -20,57 % |
| SalPa | 214 | 277 | -63 | -22,74 % |
| KaaPo | 200 | 235 | -35 | -14,89 % |
| KäPa | 168 | 122 | 46 | 37,70 % |
| GrIFK | 149 | 126 | 23 | 18,25 % |
| FC Honka Akatemia | 124 | 81 | 43 | 53,09 % |
| FC Espoo | 113 | 144 | -31 | -21,53 % |
| Ilves/2 | 113 | |||
| Yhteensä | 261 |
B-lohkon kärjessä komeilee Gnistan. Joukkue teki täksi kaudeksi kovia urheilullisia panostuksia, oli kentällä ylivoimainen ja nousi parin vuoden tauon jälkeen Ykköseen. Myös yleisö löysi tiensä Oulunkylään. Gnistanin kauden suurin yleisömäärä syntyi FC Espoota vastaan (807) ja yleisömäärät pysyivät läpi kauden hyvällä tasolla. Vasta loppukaudella suurimman jännityksen loputtua nähtiin kolme kolmosella alkavaa yleisömäärää, mutta mediaani asettui lähes viiteensataan.
EPS ja Pallo-Iirot tulivat yleisömäärillä mitattuna hienosti Kakkoseen. Ottelutapahtumaan paljon satsannut EPS keräsi alkukauden viidessä ensimmäisessä kotipelissään yli 500 katsojaa, joista kolme kertaa lukema oli yli kuudensadan. Kauden edetessä tahti hyytyi peliesitysten viedessä joukkueen putoamiskamppailuun. Raumalla puolestaan nähtiin lohkon suurimmat yksittäiset yleisömäärät. Yli 400 katsojan katsojakeskiarvolla jo Kolmosessa operoinut joukkue keräsi toista satakuntalaisjoukkuetta FC Jazzia vastaan pelattuun otteluun 1024 katsojaa, sekä Pitsiyön spesiaaliin TamU:a vastaan 847 ihmistä.
Rajuimman pudotuksen tehneiden FC Jazzin ja Tampere Unitedin yleisökeskiarvon laskuissa näkyy erityisesti kiinnostavan paikallispelin poistuminen. FC Jazz-MuSa keräsi vuonna 2018 yli 3000 katsojaa, muuten tämän kauden yleisömäärät olivat linjassa viimevuotisiin. TamU puolestaan menetti paikallisottelun TPV:tä vastaan (vuonna 2018 1310 katsojaa), eikä Ilves/2 kerännyt lähellekään vastaavaa kiinnostusta (551 katsojaa). TamU:n yleisömäärissä oli tosin putoamiseen päättyneen kauden myötä muutenkin pientä laskua.
Lohko C
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| GBK | 298 | 389 | -91 | -23,39 % |
| PK-37 | 289 | 299 | -10 | -3,34 % |
| FC Vaajakoski | 241 | 236 | 5 | 2,12 % |
| KajHa | 202 | |||
| SJK Akatemia | 192 | 194 | -2 | -1,03 % |
| RoPS/2 | 188 | |||
| JBK | 159 | 162 | -3 | -1,85 % |
| KuFu98 | 155 | 185 | -30 | -16,22 % |
| Hercules | 123 | 145 | -22 | -15,17 % |
| VIFK | 123 | 206 | -83 | -40,29 % |
| OLS | 114 | 170 | -56 | -32,94 % |
| VPS J Akatemia | 110 | |||
| Yhteensä | 183 |
Lohko C:n yleisömäärät näyttävät melko murheellisilta. Viime kauden neljästä eniten katsojia keränneestä joukkueesta puuttui nyt kolme; TPV nousi Ykköseen, TamU siirtyi toiseen lohkoon ja Närpes Kraft putosi Kolmoseen. Tämän jälkeen C-lohkon joukkueista oli jo varsin iso osa akatemia- ja farmijoukkueita, jotka harvoin keräävät isompaa kiinnostusta kotiyleisössä, eivätkä tämän vuoden lukujen perusteella keränneet isoa kiinnostusta vieraskentilläkään.
Eniten katsojia kerännyt ottelu oli Kokkola Cupia edeltänyt GBK – PK-37, jossa yleisömääräksi ilmoitettiin 920. Tämä jäi parillasadalla viime vuoden vastaavan ottelun yleisömäärästä. Muutenkin kokkolalaisjoukkue jäi viime vuoden lukemistaan, mikä oli sarjamenestyksen perusteella odotettua. Kaudella 2018 joukkue selviytyi nousukarsintoihin, tänä vuonna GBK oli kaukana kärjestä kuudes.
VIFK:n lasku on yksinkertaisesti synkkä ja tällä kaudella OLS ei saanut viime kauden Hercules-ottelun (678 katsojaa) kaltaista yleisömäärää, minkä vuoksi myös heidän yleisökeskiarvo putosi kolmanneksella.
Lähteet:
Veikkausliigan otteluohjelma
Palloliiton tulospalvelu
Ainoa mittari 