Jalkapallon yleisömäärät 2022

Blogitekstin tekeminen venähti aika pitkälle jalkapallokauden päättymisestä. Kai tämäkin on kuitenkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Teen jalkapallon kanssa samalla tavalla kuin pesäpallon kanssa. Koska pari aiempaa kautta eivät ole millään tavalla vertailukelpoisia nykyhetken kanssa, kiinnitän päähuomion siihen, kuinka hyvin jalkapallon yleisömäärät ovat palautuneet verrattuna koronaa edeltävään aikaan.

Nämä yleisömäärät eivät sisällä tälläkään kertaa pudotuspelejä tai karsintaotteluita. Sen sijaan runkosarjan lisäksi ne sisältävät jatkosarjat.

Aloitetaan hommat kahden suosituimman jalkapallosarjan yleisömääräkehityksellä.

Tästä huomaa melko helposti, kuinka suosituimmat jalkapallosarjat ovat menettäneet yleisöä. Sekä Veikkausliigasta että Ykkösestä on hävinnyt useita kymmeniä prosentteja verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen. Sama kävi toki myös vaikkapa pesäpallossa, mutta jalkapallossa tilanne tuntuisi olevan asteen karumpi. Pureudutaan näihin vielä tarkemmin sarjakohtaisesti.

Veikkausliiga

Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

HJK	4002	1530	2472	161.57%
HIFK	2352	1183	1169	98.82%
KuPS	2231	2184	47	2.15%
SJK	2176	1727	449	26.00%
Ilves	1829	1828	1	0.05%
FC Haka	1826	1190	636	53.45%
VPS	1669	879	790	89.87%
FC Lahti	1464	918	546	59.48%
AC Oulu	1449	1321	128	9.69%
FC Inter	1375	1426	-51	-3.58%
FC Honka	1358	490	868	177.14%
IFK Mariehamn	963	724	239	33.01%
Yhteensä	1894	1314	580	44.14%

Veikkausliigan yleisökeskiarvojen keskiarvo ja mediaani ovat olleet 2000-luvun osalta joitain katsojia päälle 2300. Koko sarjan yleisökeskiarvoa katsomalla voikin nopeasti päätellä, että katsojista on hävinnyt useampi sata. Vertailu muihin kausiin paljastaa karun totuuden, kun jokaisella ennen koronaa pelatulla 2000-luvun kaudella yleisökeskiarvo oli tätä kautta suurempi.

Toki tällä kaudella useammalla joukkueella oli keväällä pelejä evakossa, kun sääolosuhteet eivät sallineet pelaamista omalla kentällä. Näin isolla otannalla ei kuitenkaan tuon selityksen taakse voi mennä, vaikka luonnollisesti nämä ottelut laskevat varsinkin kaksi evakko-ottelua pelanneiden FC Interin ja FC Hongan katsojakeskiarvoja. Lahti, Ilves ja Oulu pelasivat yhden ottelun toisaalla ja tuon vaikutus on noin sata katsojaa.

Toisaalta pitää muistaa, että viime kauden yleisömäärissä oli paljon koronan vuoksi rajoitettuja pelejä, joten eipä hyvä kehitys viime vuoteen nähden välttämättä kehuja ansaitse.

Ylipäätään tuntui, ettei jalkapallo tahtonut saada kunnolla vaihdetta silmään. Alkukausi oli pesäpallon tavoin vaisu, kun yleisö selvästi vielä varoi paluuta katsomoon. Kesällä oli hyviäkin hetkiä, mutta harvakseltaan pelattavalla sarjalla rutiinin palautuminen tuntui ongelmalliselta. Loput viimeistelikin sitten koleampi loppukausi. Isot ja merkitykselliset pelit (esimerkiksi mitalitaisto) keräsivät toki yleisöä, mutta jos panosta ei oikein ollut, keksi yleisö muutakin tekemistä kuin kolean syys-lokakuisen jalkapallopelin.

Hyvänä esimerkkinä syksyn vaikeudesta syyskuuhun päättyneen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 1946. Jatkosarjat pudottivat yksittäisistä hyvistä ottelusita huolimatta yleisökeskiarvoa.

Tämän kauden yleisömäärissä HIFK oli erikoinen tapaus. Joukkueen yleisömäärät kun heittelivät puolelta toiselle. Alkukaudella yleisömäärät olivat järjestäen heikot, lukuun ottamatta Stadin Derbyä, jonka 7103 katsojaa oli koko Veikkausliiga-kauden suurin yleisömäärä. Sitten tuli ilmoitus talousongelmista ja yleisöä tulikin useampaan otteluun oikein mukavasti (parhaimmillaan peräti 4007), kunnes tuli loppukausi ja varma putoaminen, eikä varsinkaan loppusarja kiinnostanut oikein ketään.

Veikkausliigassa nähtiin muuallakin melkoisia yleisöpiikkejä. HJK:n mediaanikatsojamääräkin oli yli 3600, mutta keskiarvoa paransi mukavasti Stadin Derby HIFK:ta vastaan (7052 katsojaa) sekä kaksi KuPS-peliä (5707 ja 6768). HJK:lla oli kaksi muutakin yli 4000 katsojan peliä. Muualta löytyviä merkittäviä lukemia olivat Ilves-Haka 5731 katsojaa, SJK-VPS 4096 katsojaa ja FC Honka – HJK 4015 katsojaa.

Mutta sitten voisikin verrata yleisömääriä pidemmällä ajalla. Tässä kuvaajassa on koko viimeiset viisivuotisen Veikkausliigassa pelanneet seurat.

Yksinkertaistettuna, jos HJK:n lähellä oli aiemmin muitakin seuroja, on ero nyt revennyt. HJK pääsi melko lähelle vanhoja aikoja, mutta moni muu sitten jämähtikin heikommalle tasolle. Käytännössä kaikki muut koko viisivuotisvertailun ajan Veikkausliigassa pelanneet seurat jäivät vuosien 2018 ja 2019 tasostaan useita satoja katsojia.

Murheellisimmat romahdukset ovat FC Interillä ja varsinkin Ilveksellä. Tampereella oli vielä vuonna 2019 hyvä meininki Ilveksen lähestyessä sarjan kärkeä, mutta heikko urheilullinen menestys yhdistettynä kolkkoon Ratinaan suorastaan romahdutti yleisömäärät. Eikä kehuttavaa ole myöskään Turussa, sillä FC Interiltä ei ole ainakaan 2000-luvulta löytynyt näin pientä yleisökeskiarvoa.

Puhtaita papereita 2000-luvun lukemiin ei voi antaa kovinkaan monelle. HIFK ja HJK olivat yleisömäärillä mitattuna melko hyvin aiempien vuosien keskiarvossa ja myös KuPS:lle tämä oli ihan kelpo sesonki. Ainoastaan erinomaisen kauden odotuksiin nähden pelannut FC Haka keräsi enemmän katsojia kuin keskimääräisenä kautena.

Kausi 2023 voi hyvinkin olla parempi, mutta monessa seurassa riittää miettimistä, miten saada yleisö takaisin kentän laidalle. Myös HIFK:n vaihtuminen kotkalaisiin vaikeuttanee koko sarjan yleisökeskiarvon kasvattamista, vaikkei KTP sarjan heikoimpia yleisömääriä kerännekään.

Ykkönen

Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

TPS	1558	1140	418	36.67%
KTP	1415	1265	150	11.86%
FF Jaro	1144	1094	50	4.57%
KPV	967	527	440	83.49%
PEPO	804	510	294	57.65%
MP	779	634	145	22.87%
JäPS	591	264	327	123.86%
EIF	534	531	3	0.56%
Gnistan	526	445	81	18.20%
PIF	398	256	142	55.47%
PK-35	377	258	119	46.12%
SJK-Akatemia	307	193	114	59.07%
Yhteensä	790	590	200	33.90%

Jalkapallon Miesten Ykkönen on ollut jo jonkin aikaa Suomen suosituin toiseksi korkeimman sarjatason palloilusarja. Tämä ei ole muuttunut mihinkään. Mutta se mikä on muuttunut, on asema muihin sarjoihin. Ennen koronaa Ykkönen keräsi sarjana useamman yli tuhannen katsojan yleisökeskiarvoon päättyneen kauden. Ja kesällä 2020 Ykkönen oli katsojamäärissä jopa jonkin aikaa Miesten Superpesiksen edellä (kunnes tuli Superpesiksen viimeiset kierrokset ja Ykkönen alkoi syksyn edetessä hiipua). Nyt lukemista on kadonnut iso osa.

Parannusta viime kauteen ja jopa niihin koronakorjattuihin lukemiin tietysti on, mutta määristä on ainakin väliaikaisesti kadonnut joitain satoja katsojia.

Ykkösessä vaihtuvuus joukkueiden kesken on tietysti suurta ja joukkuemääräkin on kasvanut kahdella vuoden 2019 huikaisevan 1128:n katsojan jäljiltä. Onhan silläkin varmasti vaikutusta, että tuolloisista liki tuhat katsojaa tai jopa enemmän otteluun keränneistä joukkueista puuttuvat nyt syystä tai toisesta FC Haka, AC Oulu, MYPA ja MuSa.

Tuolla kaudella heikoinkin yleisökeskiarvo oli 558 ja sen jälkeen Ykköseen on noussut useita seuroja, jotka eivät yleisöä noinkaan paljoa houkuttele. Mutta toisaalta mm. EIF, TPS ja KTP jäivät jälkeen parhaista Ykkösen kausistaan.

Tälle kaudelle Ykköseen putosi KTP, mikä osaltaan selittää KTP:n muihin verrattuna pientä yleisömäärän nousua. VPS nousi kaudeksi 2022 Veikkausliigaan, RoPS ei ottanut Ykkösen sarjapaikkaa täksi kaudeksi vastaan ja MuSa, JIPPO sekä HJK Klubi 04 putosivat. Näistä kolme ensimmäistä olivat yleisömäärillä mitattuna Ykkösen parempaa kastia. KTP, PEPO, JäPS, PIF ja SJK-Akatemia eivät ehkä kokonaisuudessaan tätä aukoa täysin kyenneet korvaamaan.

Kauden kovimman yksittäisen yleisömäärän keräsi TPS, kun satavuotisjuhlaotteluun KPV:tä vastaan katseli komeat 3749 katsojaa. Päälle 2000 katsojan pääsi KTP kahdesti (26.8. KTP-Jaro 2305 katsojaa ja 11.7. KTP – KPV2215 katsojaa) sekä MP kerran (21.8. KPV:ta vastaan yleisömäärä oli 2009).

Joukkueiden kauden katsojamääriä silmäillessä huomio kiinnittyi vielä Pargas IF:n kauden parhaaseen yleisömäärään, eli 1362 katsojaan. Kun muuten katsojamäärät pyörivät yleisesti noin kolmensadan päällä, paikallisvastustaja TPS keräsi heinäkuussa Paraisille komeasti katsojia. Tämä toimi myös toisin päin, sillä TPS:n kauden toiseksi paras katsojamäärä (1928) syntyi juuri PIF:ää vastaan.

Kansallinen Liiga

Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

Ilves	317	175	142	81.14%
KuPS	317	303	14	4.62%
HJK	316	153	163	106.54%
HPS	227	143	84	58.74%
PK-35 Vantaa	224	54	170	314.81%
Åland United	219	232	-13	-5.60%
FC Honka	207	73	134	183.56%
NJS	184
ONS	161
PK-35	161	93	68	73.12%
Yhteensä	233	151	82	54.30%

Kansallisen Liigan kohdalla on vaikea sanoa, onko tämä kehitys huono vai lopulta ihan kohtalaisen hyvä. Vuoteen 2018 verrattuna yleisökeskiarvo on hyvä, mutta puolestaan kahden parhaimman vuoden lukemiin verrattuna kausi ei ollut menestys. Hämmentävänä yksityiskohtana kuvaajan korkein lukema on ensimmäiseltä ”koronakesältä”.

Kansallisen Liigan, eli entisen Naisten Liigan, ongelmana tilastolliselta kantilta on joukkueiden suuri vaihtuvuus. Esimerkiksi täksi kaudeksi hopeamitalisti TiPS luopui sarjapaikastaan. Lisäksi osa hyviä yleisömääriä keränneistä joukkueista on kadonnut liigakartalta.

Jos tehdään vertailua vuoteen 2019, nykyjoukkueista KuPS, Ilves, FC Honka ja ONS ovat tuolloisia yleisömääriään edellä, HJK ja Åland United puolestaan jäljessä.

Viime kauteen verrattuna iso osa yleisömäärien muutoksesta on selitettävissä puhtaasti rajoitteiden poistolla ja parantuneella ilmoituskäytänteellä. PK-35 Vantaa ilmoitti käytännössä koko viime kauden nollaa, joten varsinkin heille normalisoitunut tilanne vaikutti suuresti. Mutta vaikka vertailu tehtäisiin ”koronakorjattuihin” lukemiin, vain Åland United ja KuPS olisivat ottaneet täksi kaudeksi takapakkia.

Kärkikolmikko on asetettu desimaalitarkkuuden perusteella keskiarvon mukaiseen järjestykseen. HJK oli itse asiassa kärkikolmikosta tasaisin, kun mediaanikatsojamääräkin ylsi yli kolmeensataan, mutta paras yleisömäärä jäi lukemaan 561. Ilves ja KuPS sen sijaan kirivät ohi parhaimmilla lukemillaan. KuPS:lla kauden viiden viimeisen kotipelin joukosta löytyi lukemat 600, 683 ja 609. Ilves veti tätäkin paremmaksi. Jo kesäkuussa KuPS keräsi 601 katsojaa, mutta runkosarjan päättänyt HPS-ottelu keräsi ”Superpäivän” päätteeksi Ratinaan koko Kansallisen Liigan kauden komeimman yleisömäärän: 872 katsojaa.

Kakkonen

Kakkonen on erikoinen sarja. 37 joukkuetta kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla tarkoittaa ihan käsittämättömiä eroja joukkueiden välillä. Osa joukkueista on erittäin suosittuja ja keräävät oikein mallikkaasti katsojia. Osa sitten on vaikkapa farmijengejä tai kaupunkiseudun hierarkiassa sijalla ynnä muut olevia joukkueita, jotka eivät yleisöä kiinnosta. Välillä tämä heijastuu myös niinkin yksinkertaisiin asioihin, kuin yleisömäärien ilmoittamiseen. Kaikista otteluista kun ei löytynyt yleisömäärää ja puuttellisilla tiedoilla lasketut lukemat on taulukoissa merkattu tähdellä. Näissä tapauksissa keskiarvo on yksinkertaisesti laskettu ilman kyseistä ottelua.

Pelkästään ilmoitetut ottelut laskettuna Kakkosen yleisökeskiarvo olisi 259.

Lohko A

JIPPO	374
Reipas	280
FC Futura	207*
PPJ	198
FC Kiffen	194
PeKa	183
KäPa	143*
PKKU	137*
NJS	122
KuPS Akatemia	90
FC LaPa	87
Atlantis FC	71
Yhteensä	179*

Tähdelliset lukemat avattuna: Futuralta ja Käpylän Pallolta puuttuu yksittäinen ottelu. PKKU:n yleisömäärät sen sijaan puuttuivat Palloliiton sivuilta peräti neljästä eri ottelusta.

Kakkosen lohko A ei ollut mikään yleisön suuri suosikki. Runkosarjan aikana vain JIPPO pääsi kertalleen päälle viidensadan katsojan (13.7. KuPS Akatemiaa vastaan). Lohkon ennätysyleisö nähtiin lopulta jatkosarjassa, kun JIPPO pelasi päätöskierroksella sarjanoususta Käpylän Palloa vastaan 937 katsojan edessä.

Lohko B

FC Jazz	551
MuSa	467
SalPa	422
VJS	416*
TamU	410
EPS	365
HJS	308
GrIFK	186
HJK Klubi 04	175*
KaaPo	166
Ilves-Kissat	162
Ilves/2	161
FC Honka/Akatemia	115
Yhteensä	298*

Lohko B olikin sitten huomattavasti kiinnostavampi lohko, jossa oli useita alasarjatasolle erittäin mukavia lukemia keränneitä seuroja. Kaikkein vakuuttavimmat yleisömäärät nähtiin Porin paikallisotteluissa, kun FC Jazzin kotipelissä MuSaa vastaan oli 2847 katsojaa ja MuSalla vastaavassa ottelussa oli puolestaan 2010 silmäparia. FC Jazzin yleisökeskiarvo kohentui tällä yksittäisellä ottelulla noin kahdellasadalla katsojalla ja MuSallakin liki 150:llä.

VJS ilmoitti 50-vuotisjuhlapelissä SalPaa vastaan 1400 katsojaa. Tampere Unitedin seurapäivä puolestaan keräsi HJS:ää vastaan 827 katsojaa ja paikallisottelu Ilves-Kissojakin vastaan 766 katsojaa. Hämeenlinnassa HJS-päivän yleisömäärä oli puolestaan 722. Salossa ylitettiin 500 katsojaa neljästi, parhaimmillaan FC Honka Akatemiaa vastaan 647 katsojaa.

Tässä lohkossa yleisömäärä puuttui vain kahdesta ottelusta.

Lohko C

JJK	947
FC Vaajakoski	409
Kraft	388
RoPS	306
GBK	256*
Komeetat	256
KajHa	236
VIFK	204*
JBK	125
OLS	114
Hercules	99
OTP	94
Yhteensä	293*

Myös C-lohkosta löytyi useita yleisöä kiinnostavia joukkueita. Suurin poikkeus oli Oulun joukkueet, jotka joukkueiden urheilullisesta tasosta huolimatta eivät yleisöä juuri houkutelleet.

Sarjanousuun kautensa päättänyt JJK on tässä listauksessa aivan omassa kastissaan. Joukkue ilmoitti yli tuhat katsojaa peräti viidesti (neljä kertaa runkosarjassa ja jatkosarjassa nousun varmistanut 1284 katsojan Hercules-kotimatsi) ja parhaimmillaan paikallisottelussa FC Vaajakoskea vastaan oli peräti 2052 katsojaa. Luonnollisesti myös Vaajakoskella paikallisottelu kiinnosti ja FC Vaajakosken tämän kauden ennätysyleisö oli 1568 katsojaa JJK:ta vastaan.

Kolmantena jyväskyläläisjenginä mukana oli Komeetat, jonka kauden ennätysyleisö 756 tuli vähemmän yllättäen JJK:ta vastaan. JJK pelasi Komeettoja vastaan kotikentällään puolestaan 1247 katsojan edessä ja Vaajakoski-Komeetatkin keräsi 680 katsojaa.

Maininnan arvoisia yleisömääriä olivat myös heinäkuun alun Närpes Kraft – VIFK 749 katsojaa sekä elokuussa pelattu VIFK-Kraft 503 katsojaa. Samoin haluan nostaa esille, ettei vain kaksi vuotta sitten Veikkausliigaa pelannut RoPS kyennyt keräämään stadionille yli viittäsataa katsojaa kertaakaan. Putoaminen vuoden 2018 tasosta (2625) on ollut nopea, kun yleisö on hylännyt monella tavoin syöksykierteeseen joutuneen seuran.

Myös tämän lohkon kohdalla puutteet olivat pieniä ja yleisömäärä puuttui vain kahdesta ottelusta, joten ilmoitetut keskiarvot pitänevät varsin hyvin paikkaansa.

Lähteet
Veikkausliiga
Palloliiton tulospalvelu
Kansallinen Liiga

Jalkapallon yleisömäärät 2021

Eipä tullut tästäkään vuodesta normaalia. Jos vuosi sitten kesällä korona ja koronarajoitukset vaikuttivat jalkapallon yleisömääriin, vaikutti epidemia niihin myös tänä vuonna. Oikeastaan jopa pykälää enemmän, sillä monessa sarjassa kausi aloitettiin ilman katsojia ja rajoitukset poistuivat lopullisesti vasta kauden edetessä. Ja rajoituksethan eivät pelkästään vaikuttaneet ihmisten käyttäytymiseen, vaan monelle oli varmasti jonkinlainen kynnys lähteä ensimmäistä kertaa matsiin.

Lopputuloksena kaikki vertailtavat luvut ovat vertailukelvottoman luvun vertaamista toiseen vastaavaan. Tämän vuoksi mitään isompaa analyysiä ei kannata näistä tehdä. Joitain suuntaa antavia johtopäätöksiä toki voi tehdä.

Kuten olen perinteisesti toiminut, keskiarvoissa ei ole mukana karsintaotteluita ja tätä kirjoittaessa AC Oulun ja RoPS:n välisiä karsintoja ei ole vielä edes pelattu.

Veikkausliiga

Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

KuPS	2184	1656	528	31,88 %
Ilves	1828	2078	-250	-12,03 %
SJK	1727	2172	-445	-20,49 %
HJK	1530	2117	-587	-27,73 %
FC Inter	1426	1681	-255	-15,17 %
AC Oulu	1321	1329	-8	-0,60 %
KTP	1265	1203	62	5,15 %
FC Haka	1190	1620	-430	-26,54 %
HIFK	1183	1664	-481	-28,91 %
FC Lahti	918	1275	-357	-28,00 %
IFK Mariehamn	724	872	-148	-16,97 %
FC Honka	490	1006	-516	-51,29 %
Yhteensä	1314	1581	-267	-16,89 %

Veikkausliigan yleisökeskiarvot jäivät viime kaudesta. Mutta erona kesään 2020 nyt nähtiin isompia katsojapiikkejä. Suurimmat piikit olivat mestaruuden ratkonut KuPS – HJK, jota katsoi 7890 katsojaa, Stadin Derbyt (4650, 4081, 3588) ja tähän päälle Tampereella, Oulussa ja Turussa päästiin vähintään kerran 3000 katsojan päälle.

KuPS:n kauden päätöspelin lukema oli niin iso, että kuopiolaisten kauden yleisökeskiarvo nousi yli neljälläsadalla ja koko sarjan yleisökeskiarvoonkin sillä oli sellainen nelisenkymmenen katsojan vaikutus.

Koronakausi osa kakkosen luvut ovat toki yleisesti mitä ovat ja varsinkin alkukaudella nähtiin käytännössä ilman katsojia pelattuja pelejä. Jos poistetaan alle sadan katsojan ottelut, eli ne selvät rajoitteista johtuvat pienimmät yleisömäärät, lukemat näyttäisivät tältä:

Ilves – 2366
KuPS – 2350
SJK – 2037
HJK – 1948
FC Inter – 1814
HIFK – 1536
AC Oulu – 1432
KTP – 1371
FC Haka – 1278
FC Lahti – 1168
IFK Mariehamn – 724
FC Honka – 623

Veikkausliiga – 1541

Tämäkään ei toki ole täysin reilu vertailu, sillä vaikkapa Maarianhaminan ensimmäisessä ottelussa oli 200 katsojaa ja Kuopion ensimmäisessä ”yleisöpelissä” 650 katsojaa. Joissain tapauksissa on vaikea sanoa varsinkaan tässä vaiheessa, mikä oli rajoituksista johtuva määrä ja mikä ei. Joka tapauksessa tässä huomataan, kuinka alkukausi rasitti koko kauden yleisökeskiarvoa vähintään kahdellasadalla.

Mitkään rajoitteet eivät kuitenkaan selitä paria asiaa. Ennen korona-aikaa HJK keräsi jopa 5000 katsojan yleisökeskiarvon. Siihen nähden jääminen alle kahteentuhanteen ja Stadin Derbyjenkin kiinnostuksen lasku ovat varmasti iso mietinnän paikka. Pudotus on merkittävä verrattuna vaikkapa Ilvekseen, joka sekin on kaukana vuoden 2019 lukemista.

Vielä hälyttävämpi tilanne on Espoossa, jossa FC Hongan kiinnostus on romahtanut ja minkäänlaista pienintäkään merkkiä paremmasta ei koko kautena ollut nähtävillä. Jos koko kauden suurin yleisömäärä on 1191, onhan siinä aihetta huoleen.

Nousijajoukkueet AC Oulu ja KTP erottuivat yleisömääräkehityksessä odotetusti edukseen, vaikka urheilullinen menestys jäikin sarjaporrasta korkeammalla vaisuksi.

Sitten on vielä KuPS. Vaikka seura ei kyennyt edes kauden päätösottelun voimin vuoden 2019 ja normaalien aikojen lukemiin, kertoo tämän kauden kehitys aika paljon viimeisten vuosien urheilullisesta kehityksestä, sekä yleisestä kiinnostuksesta HJK:lle täyden vastuksen antanutta seuraa kohtaan.

Ykkönen

Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

TPS	1140	1620	-480	-29,63 %
Jaro	944	1094	-150	-13,71 %
VPS	879	933	-54	-5,79 %
RoPS	743	1158	-415	-35,84 %
MP	634	772	-138	-17,88 %
MuSa	554	839	-285	-33,97 %
EIF	531	730	-199	-27,26 %
KPV	527	801	-274	-34,21 %
Gnistan	445	555	-110	-19,82 %
JIPPO	263	381	-118	-30,97 %
PK-35	258	328	-70	-21,34 %
HJK Klubi 04	108	112	-4	-3,57 %
Yhteensä	590	811	-221	-27,25 %

Ykkösenkin yleisömääristä voisi todeta, ettei hyvältä näytä. Lasku vuoden takaiseen on raju.

Lukuja laski varsinkin alkukaudella rajoitukset. Lähes jokaisella joukkueella ensimmäisiin peleihin eivät kaikki halukkaat päässeet. Jos lukemista siivotaan 50 katsojan ja sen alle menevät pelit, lukemat eivät näyttäisi aivan yhtä pahoilta. Miksi 50? No sitä suurempaa lukua ei voinut enää oikein valita, sillä vaikkapa yhdestä Klubi 04:n ”normaalissakin” pelissä löytyi lukema 80.

TPS – 1451
Jaro – 944
VPS – 879
RoPS – 743
MuSa – 713
EIF – 691
MP – 634
KPV – 614
Gnistan – 482
PK-35 – 328
JIPPO – 263
HJK Klubi 04 – 141

Ykkönen – 663

Mutta niin, eipä tämäkään ihan reiluksi tätä vertailua tee. Esimerkiksi Rovaniemellä kolmen ensimmäisen pelin yleisömäärä oli tasan 400. Siitä voi jokainen päätellä, pääsivätkö kaikki kiinnostuneet peliin vai ei.

Liigasta pudonneet TPS ja RoPS olivat odotetusti eniten katsojia keränneiden joukkueiden joukossa. Kakkosesta nousseet puolestaan miehittivät häntäpään. Pietarsaaressa Jaro on kyennyt kumpanakin koronakautena yllättävän kovaan tulokseen, sillä yleisömäärä oli tonnin tuntumassa jo ennen pandemiaa. Tästä voisi ehkä uskaltaa vetää jonkinlaiset yhtäläisyysmerkit joukkueen merkityksestä yhteisölle.

Kauden suurin yleisömäärä nähtiin nousukamppailun kantilta erittäin tärkeässä TPS – VPS -ottelussa, jolloin Turussa mittelöä seurasi 2959 katsojaa. Tämä on huomattava poikkeus koko kaudella, sillä muutoin Ykkönen ei kerännyt yli 2000 katsojaa yhteen peliin. Yli tuhannen katsojan pelejä olikin sitten enemmän; TPS:llä kahdeksan, Jarolla neljä, VPS:llä kolme, RoPS:lla kaksi ja sekä KPV:llä että MP:llä kerran.

Kansallinen Liiga

Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

KuPS	303	267	36	13,48 %
Åland United	232	311	-79	-25,40 %
JyPK	185	362	-177	-48,90 %
Ilves	175	280	-105	-37,50 %
HJK	153	333	-180	-54,05 %
HPS	143
TiPS	131	427	-296	-69,32 %
PK-35	93	449	-356	-79,29 %
FC Honka	73	236	-163	-69,07 %
PK-35 Vantaa	54	290	-236	-81,38 %
Yhteensä	151	320	-169	-52,81 %

Naisten pääsarjan kausi oli yleisömäärien valossa hyvin murheellinen. Tosin on myös todettava, että lukemissa on alkukaudesta paljon nollan (tai käytännössä nollan) katsojan otteluita. Lisäksi kyseenalaistan parin Kansallisen Liigan sivuilla olevan lukeman (Ilves – JyPK 0, PK-35 Vantaan jatkuvat nollat, TiPS – PK-35 Vantaan 0). Åland Unitedilla ainakin oli yksi ottelu, jossa paikallislehden tekstin mukaan katsojia oli noin 200 enemmän kuin mitä Kansallisen Liigan sivuilla oli mainittu. Taulukkoa luodessa on käytetty tuota oikeaa lukemaa.

Tehdään näihinkin lukemiin vielä pienet ”koronakorjaukset”. Tässä on poistettu lukemista kaikki pelit, joiden yleisömäärä on ollut kymmenen tai alempi. Näihin korjattuihinkin lukemiin mahtuu joitain viidenkymmenen katsojan otteluita, jotka ovat tai eivät ole olleet rajoitteista johtuvia. Tätä en enää selvitä. Joka tapauksessa korjatut lukemat olisivat:

KuPS – 363
Åland United – 253
HJK – 240
JyPK – 222
Ilves – 219
HPS – 194
TiPS – 180
PK-35 Vantaa – 180
PK-35 – 124
FC Honka – 115

Kansallinen Liiga – 215

Kauden suurin yleisömäärä oli KuPS:n kauden viimeinen kotipeli TiPS:iä vastaan: 1580 katsojaa, toiseksi suurin yleisömäärä nähtiin HJK-KuPS-ottelussa 515 katsojaa.

Kokonaisuutena Kansallisen Liigan yleisömäärät olivat kovin kehnoja aiemman kauden jälkeen. Viime kauden mediaanista 287 jäätiin nyt kauas: 150 katsojaa eli tässäkin yleisömäärä lähes puoliintui, joskin osa tuosta pudotuksesta selittyy alkukauden rajoitteilla.

Kakkonen

Kakkosen kohdalla joudun kyllä nostamaan käteni pystyyn. Sarjan kohdalla on jokaisen lohkon kohdalla niin isoja puutteita, ettei tässä ole mitään järkeä edes yrittää laskea koko sarjan yleisökeskiarvoa. Ihan esimerkkeinä, Palloliiton tulospalvelun perusteella PeKa sai ensimmäistä kertaa katsojia kauden viimeiseen kotipeliinsä ja TPV sekä Ilves-Kissat pelasivat Tampereen paikallisottelut ilmeisesti ilman katsojia.

Mutta otetaan tähän muutaman kärkijoukkueen yleisökeskiarvot. Jokin yksittäinen ottelu näiltäkin joukkueilta saattaa puuttua, ja jos kyseessä ei ole ollut selvä alkukauden koronarajoitteen vuoksi ilman yleisöä pelattu peli, on kyseinen matsi poistettu laskelmista. Keskiarvorajan asetin lukemaan 250.

JJK – 736
PEPO – 510
MYPA – 509
FC Jazz – 274
JäPS – 264
Reipas – 263
PIF – 256

Lähteet:
Veikkausliiga
Kansallinen liiga
Palloliiton tulospalvelu

Jalkapallon yleisömäärät 2020

Jalkapallon sarjakaudet saatiin lopulta kunniakkaasti maaliin ja tätä kirjoittaessani jäljellä on enää näiden tilastojen ulkopuoliset liigakarsinnat. Ja jalkapallo saatiin pelata vieläpä (pääosin) yleisön edessä. Nykyisessä maailmantilanteessa tämä ei ole mikään itsestäänselvyys. Veikkausliigan kohdalla tämä tosin tarkoitti jatkosarjojen jättämistä väliin, kun karanteenimääräyksiä alkoi tulla, karsintapelien pelaaminen olisi venynyt ja sääkin muuttui koko ajan kehnommaksi. Jalkapallokaan ei päässyt nauttimaan edes parhaimpina kesäkuukausina peleistä ilman rajoituksia ja syksyn edetessä tautilannekin heikkeni. Siksi luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempaan vuoteen, joten yksityiskohtaista tilastoanalyysiä ei kannata tehdä.

Lukemat on silti hyvä taltioida jälkipolville.

Veikkausliiga

SJK	2172	2827	-655	-23,17 %
HJK	2117	5007	-2 890	-57,72 %
Ilves	2078	4237	-2 159	-50,96 %
Inter	1681	3243	-1 562	-48,17 %
HIFK	1664	2298	-634	-27,59 %
KuPS	1656	2814	-1 158	-41,15 %
TPS	1620	1881	-261	-13,88 %
Haka	1620	1537	83	5,40 %
FC Lahti	1275	2238	-963	-43,03 %
RoPS	1158	1569	-411	-26,20 %
Honka	1006	2083	-1 077	-51,70 %
IFK Mariehamn	872	1148	-276	-24,04 %
Yhteensä	1581	2620	-1 039	-39,66 %

Veikkausliigan joukkueiden yleisökeskiarvot olivat melko lähellä joukkueiden mediaania. Yksinkertaistettuna yleisökeskiarvot kertoivat melko hyvin joukkueiden katsojamäärien perustason. Syy on lopulta yksinkertainen: totuttuja piikkejä yleisömäärissä ei nykyisessä tilanteessa nähty. Stadin Derby ei tuonut paikalle kymmentätuhatta katsojaa, koska se ei ollut sallittua. Esimerkiksi HJK:n kauden suurin katsojalukema tuli kyllä Stadin Derbyssä HIFK:ta vastaan, mutta lukema oli 2840.

Rajoitukset puraisivat seuroja eri tavalla riippuen hieman olosuhteista. Esimerkiksi HJK ja Ilves jäivät kauas aiemmista luvuistaan, mutta toisaalta Maarianhaminassa pudotus ei ollut niin raju ja siihenkin vaikutti joukkueen rämpiminen. Nousijajoukkue FC Haka pääsi viime kauteen verrattuna jopa plussalle, joskin katsojamäärät olisivat varmasti olleet normaaleissa olosuhteissa pykälää suuremmat.

Toinen nousijajoukkue TPS keräsi jo Ykkösessä isot yleisömäärät, mutta Veikkausliigassa vastaavaan ei joukkue nykyhetkessä kyennyt. Joukkueen yleisökeskiarvoa nostavat vielä elokuun lopun TPS-Inter (3300 katsojaa) ja TPS-HIFK (3021 katsojaa), jotka olivat monta pykälää suuremmat lukemat kuin perustaso; seuran mediaani kun oli vain 1360.

FC Lahden yleisökeskiarvo oli 1274, mutta tätä heikensi viimeisen kierroksen ilman katsojia pelattu ottelu. Jos tuo ottelu otetaan pois laskuista, yleisökeskiarvo olisi ollut 1402. Itse asiassa tuo yksittäinen ottelu vaikutti jopa koko sarjan keskiarvoon kahdellatoista katsojalla.

Ykkönen

AC Oulu	1329	945	384	40,63 %
KTP	1203	1803	-600	-33,28 %
Jaro	1094	1038	56	5,39 %
VPS	933	2093	-1 160	-55,42 %
MuSa	839	1052	-213	-20,25 %
KPV	801	1733	-932	-53,78 %
MP	772	1212	-440	-36,30 %
EIF	730	604	126	20,86 %
MYPA	641	1136	-495	-43,57 %
AC Kajaani	637	559	78	13,95 %
Gnistan	555	501	54	10,78 %
SJK Akatemia	204	192	12	6,25 %
Yhteensä	811	1128	-317	-28,10 %

Superpesiskauden päättyessä Ykkönen oli yleisömäärillä mitatessa jopa pesäpallon pääsarjaa edellä. Tilanne kuitenkin muuttui kesän kääntyessä syksyyn. Koleampi sää karkottaa yleensäkin katsojia, mutta nyt päälle tuli kireitä katsojamäärärajoituksia ja uudelleen leviämään lähtenyt koronavirus, jonka jäljiltä edes maan suosituin laji jääkiekko ei saanut ihmisiä liikkeelle totuttuun tapaan.

Koko sarjan yleisökeskiarvo 811 on varsinkin tilanteeseen nähden kelvollinen. Lukemahan ei millään tavalla verrannollinen aiempiin kausiin. Tätäkin lukemaa laskee yksi ilman yleisöä pelattu MP:n ottelu ja sekä VPS:n että Jaron hyvin vähäisillä katsojilla pelatut pelit.

MP:n yleisökeskiarvo olisi ilman tuota tyhjille katsomoille pelattua ottelua 849. Rajoitusten vuoksi Jaron kaksi viimeistä kotiottelua keräsivät yhteensä kymmenen katsojaa, ennen näitä otteluita keskiarvo oli peräti 1336. VPS sai ottaa viimeisiin peleihin 10 ja 50 katsojaa, ennen tätä katsojakeskiarvo oli 1134. Koko sarjan yleisökeskiarvo ilman näitä otteluita oli 843, viiden ottelun vaikutus oli siis iso.

Lisäksi ensimmäiset neljä ottelua pelattiin kesäkuun puolella, jolloin maksimikatsojamäärä oli 500. AC Kajaanin, AC Oulun ja KPV:n kauden kotiavauksissa näyttäisi olleen sen hetkiset maksimit.

Tähän tilanteeseen nähden on jopa yllättävää, kuinka muutama joukkue pääsi viime kauteen verrattuna plussalle, AC Oulu ja EIF jopa selkeästi. KPV ja VPS pelasivat vielä kaudella 2019 Veikkausliigassa, joten yleisömäärien putoaminen olisi ollut odotettavissa muutenkin. Nousijajoukkueista MP jäi pahasti jälkeen viime kautta, osin jo Mikkelin paikallisotteluiden puuttumisen vuoksi. Gnistan ja SJK Akatemia eivät myöskään saaneet nousijajoukkueelle tyypillistä yleisömäärän kasvua.

Kansallinen Liiga

PK-35 Helsinki	449	137	312	227,74 %
TiPS	427	208	219	105,29 %
JyPK	362	400	-38	-9,50 %
HJK	333	431	-98	-22,74 %
Åland United	311	259	52	20,08 %
PK-35 Vantaa	290	183	107	58,47 %
Ilves	280	267	13	4,87 %
KuPS	267	235	32	13,62 %
FC Honka	236	138	98	71,01 %
TPS	197	238	-41	-17,23 %
Yhteensä	320	282	38	13,48 %

Kansallinen Liiga eli entinen Naisten Liiga yllätti ja jopa kasvatti yleisökeskiarvoaan. Tämä on jonkinlainen yllätys, varsinkin kun ottaa huomioon sarjan viime kauden katsojamäärissä mitaten suosituimman joukkueen, IK Myranin, putoamisen.

Kauden aikana tehtiin uusi naisten jalkapallon pääsarjan yleisöennätys Pk-35 Helsingin ja HJK:n pelatessa remontoidulla Olympiastadionilla 1833 katsojan edessä. Tämä lukema nostaa PK-35:n keskiarvoa huomattavasti (muutoin lukema olisi jäänyt selvästi alle kolmensadan) ja tuolla yksittäispelillä oli tietysti myös vaikutusta koko sarjan yleisökeskiarvoon (ilman tuota peliä lukema olisi 303).

Kumpikin PK-35 pelasi vielä viime kaudella Naisten Ykköstä, mutta sarjan kannalta on hyvä, ettei nousijajoukkueet olleet ainoita isoja harppauksia yleisömäärissä ottaneita joukkueita.

Kasvun taustalla on yleisesti perusottelun yleisömäärien kasvaminen, ei yksittäinen vippaskonsti. Kansallisen Liigan ja sitä edeltäneen Naisten Liigan mediaaniyleisömäärä on noussut nopeasti. Edelliskaudella mediaani oli 177 lukeman ollessa viime kaudella jo 238. Nyt mediaani oli peräti 287. Sarjan yleisökeskiarvo on samalla ollut vastaavan kaltaisessa nousussa: 209 -> 282 -> 320.

Kakkonen

Sarjan yleisökeskiarvo oli hivenen vaikea laskea, johtuen monista pienistä ongelmista ilmoitetuissa luvuissa. Käyttämieni lukujen jälkeen koko Kakkosen yleisökeskiarvo olisi 276, joka olisi kolme katsojaa parempi kuin viime kaudella. COVID-19 teki kauden läpiviennistä haastavan ja useampi ottelu pelattiin ilman katsojia tai katsojamäärää rajoittaneiden rajoitusten kanssa. Tähän suhteutettuna positiivinen kehitys on suorastaan erinomainen saavutus.

Lohko A

PEPO	571	590	-19	-3,22 %
PK-35	328
JäPS	320	503	-183	-36,38 %
Kultsu	296
Reipas	284	317	-33	-10,41 %
FC Kiffen	263	90	173	192,22 %
EPS	247	471	-224	-47,56 %
MiPK	243	452	-209	-46,24 %
NJS	178	216	-38	-17,59 %
PKKU	148*
FC Honka Akatemia	141	124	17	13,71 %
Sudet	122	122	0	0,00 %
FC Viikingit	119	168	-49	-29,17 %
Yhteensä	263*

Kakkosen A-lohkossa huomio kiinnittyy muutamaan isoon pudotukseen. JäPS, EPS ja ilman paikallisvastustaja MP:tä pelannut MiPK jäivät kauas viimevuotisista lukemista. Sen sijaan pari nousijajoukkuetta keräsivät Kakkosen tasolle ihan mukavia yleisömääriä.

MiPK:n lukemaa pudottaa myös koronatilanteen vuoksi yksi ilman yleisöä pelattu ottelu. Jos kyseinen ottelu otettaisiin pois laskuista, keskiarvo olisi ollut 278, joka toki olisi ollut myös melkoinen pudotus aiempaan.

FC Kiffen pelasi yhden ottelun uudistetulla Olympiastadionilla. Yleisömäärä tuossa pelissä oli nykytilanteeseen muhkea 1111. Muutoin Kiffen ei ollut mikään yleisömagneetti ja muiden kotiotteluiden yleisökeskiarvo oli vain 142.

PKKU:n kohdalla on merkattu tähti, sillä viimeinen ottelun yleisömäärää ei Palloliiton järjestelmästä löytynyt. Oletettavasti siihen otteluun tuli kuitenkin yleisöä, joten en viitsinyt tuohon merkata nollaakaan. Menköön siis tällä kertaa vain erillismerkinnällä. Tällä on toki myös pieni, mutta ei mitenkään erityisen iso vaikutus lohkon yleisökeskiarvoon.

FC Viikinkien romahdus on melko surullinen. Aikanaan Veikkausliigassakin pelannut Itä-Helsingin joukkue on haipumassa unohduksiin.

Lohko B

HJS Akatemia	507
FC Jazz	392	343	49	14,29 %
TPV	327	694	-367	-52,88 %
PIF	326
Pallo-Iirot	316	444	-128	-28,83 %
Ilves/2	292	113	179	158,41 %
SalPa	267	214	53	24,77 %
FC Espoo	233	113	120	106,19 %
GrIFK	177	149	28	18,79 %
KaaPo	167	200	-33	-16,50 %
Atlantis FC	131
HJK Klubi 04	112	161	-49	-30,43 %
Yhteensä	268

B-lohkossa jo aiemmin hyviä yleisömääriä keränneet joukkueet ovat yleisömäärillä mitattuna nytkin vahvoilla. HJS Akatemia oli edellisellä Kakkosen visiitillään jo kiinnostava joukkue, samoin sarjassa jatkaneet FC Jazz ja Pallo-Iirot (jälkimmäinen luokattomasta kaudestaan huolimatta) ovat usein olleet korkealla taulukossa. TPV pelasi vielä vuosi sitten Ykköstä, joten tämä on osasyy yleisömäärien laskulle.

Yleisesti ottaen, tässä lohkossa on onnistuttu melko hyvin yleisön houkuttelussa; Ilveksen kakkosjoukkue sekä FC Espoo jopa selvästi aiempaa paremmin.

Lohko B:n osalta ei juuri tarvitse tehdä isompia huomautuksia. Oikeastaan ainoa poikkeus on HJK Klubi 04:n suljettujen ovien takana pelattu kauden avaus, josta yleisömääräksi on merkattu 0. HJK:n farmijoukkue ei muutenkaan tosin ollut kovin kiinnostava joukkue ja Klubin yleisökeskiarvo olisi jäänyt joka tapauksessa sarjan pienimmäksi.

Lohko C

JJK	889
FC Vaajakoski	436	241	195	80,91 %
Kemi City FC	397
JIPPO	381	321	60	18,69 %
KuFu98	253	155	98	63,23 %
GBK	252	298	-46	-15,44 %
OLS	194	114	80	70,18 %
VIFK	188	123	65	52,85 %
FC Kiisto	159
Hercules	150	123	27	21,95 %
RFA	142	188	-46	-24,47 %
JBK	132	159	-27	-16,98 %
Yhteensä	296

C-lohkoa hallitsevat yleisömäärissä Jyväskylän joukkueet. JJK pääsi pelaamaan peräti kaksi ottelua FC Vaajakoskea vastaan, kumpikin toi paikalle yli tuhat katsojaa. JJK:n kauden heikoin yleisömääräkin oli 510, hyvää tekemistä tässä suhteessa siis. FC Vaajakosken kotiottelu JJK:ta vastaan toi paikalle myös mukavat 1503 katsojaa, mutta joukkueen mediaanikin pyöri yli kolmessasadassa.

Vaasan koronarypäs ja sen jälkiseuraukset vaikuttivat Pohjanmaan yleisömääriin ja rajoituksiin huomattavasti. JBK:n kaksi viimeisintä kotiottelua toivat yleisömäärät 6 ja 35 aiemman yleisökeskiarvon ollessa 164. GBK:n toiseksi viimeinen ottelu pelattiin ilman yleisöä, jos sitä ei laskettaisi mukaan, yleisökeskiarvoksi olisi tullut 284. Lisäksi FC Kiiston viimeisen ottelun yleisömäärää ei Palloliiton sivuilta löytynyt, mutta ilmeisesti maksimi olisi ollut joka tapauksessa 50. Merkkasin tähän nyt nollan, mutta todellinen yleisökeskiarvo olisi ehkä noin viisi katsojaa enemmän.

Yleisesti ottaen lohko C keräsi koko Kakkosen muhkeimmat yleisömäärät ja seurojen yleisökeskiarvot olivat jopa nousussa.

Lähteet:
Veikkausliiga
Kansallinen Liiga
Palloliiton tulospalvelu