Yleisömäärät 2020

Mietin jo jossain vaiheessa, tulenko tekemään tätä koontia ollenkaan. Kuten pesäpalloa ja jalkapalloa käsitellessäni totesin, ei vertailua aiempiin vuosiin voi koronaviruksen vuoksi oikein tehdä. Lisäksi talvilajit saivat kautensa keväällä suhteellisen nopeasti päätökseen, sikäli jos runkosarjaa ylipäätään oli jäljellä. Kesälajit sen sijaan pelasivat koko ajan erilaisten rajoitusten alla. Mutta lukemat ovat lukemia ja niillä mennään, mitä on annettu.

Tähän pakolliset huomautukset. Yleisömääriin ei ole laskettu pudotuspelejä tai karsintoja, ja yleisömäärät on laskettu sarjasta riippuen joko kauden 2019-2020 tai 2020 perusteella.

Listat ovat ilman koronavirustakin luonnollisesti vain suuntaa antava, sillä lajien ja seurojen väliset käytänteet vaihtelevat suuresti. Myös erilaisten sarjajärjestelmien vuoksi täysin yhdenveroisten vertailujen tekeminen on mahdotonta.

Suosituimmat suomalaiset palloilusarjat 2020

1. (1.) Liiga 4172
2. (2.) Veikkausliiga 1581
3. (3.) Miesten Superpesis 925
4. (5.) Korisliiga 826
5. (4.) Ykkönen 811
6. (6.) Mestis 763
7. (7.) Salibandyliiga 605
8. (8.) Miesten Mestaruusliiga 523
9. (12.) Vaahteraliiga 518
10. (10.) Ykköspesis 464
11. (11.) Naisten Mestaruusliiga 411
12. (9.) Naisten Superpesis 410
13. (13.) Bandyliiga 323
14. (15.) Kansallinen Liiga 320
15. (-) Käsipallon SM-liiga 306

Korona ei päässyt puraisemaan vielä talvilajeja, mutta suuret kesäsarjat kärsivät koronarajoitteista. Varsinkin ne sarjat, joissa on normaalisti useampia huomattavasti päälle 500 tai 1000 ihmistä keräävää joukkuetta. Jalkapallossa Veikkausliiga ja Ykkönen menettivät tämän vuoksi paljon yleisöä, samoin kävi pesäpallon pääsarjoille. Sen sijaan hyvin vähän otteluita keskellä kauneinta kesää pelannut Vaahteraliiga jopa nosti yleisökeskiarvoaan. Samoin tekivät useammat pienemmät jalkapallosarjat sekä myös Ykköspesis, joissa yleisömäärät eivät erilaisten rajoitusten asettamiin maksimiyleisömääriin juuri yltäneet.

Seurojen yleisökeskiarvot 2020

Listauksessa on kaikki yli 500 katsojan yleisökeskiarvon keränneet joukkueet.

1.	(1.)	Jokerit	Helsinki	8845	Jääkiekko	KHL
2.	(2.)	HIFK	Helsinki	6986	Jääkiekko	Liiga
3.	(6.)	Ilves	Tampere	5637	Jääkiekko	Liiga
4.	(5.)	Tappara	Tampere	5248	Jääkiekko	Liiga
5.	(4.)	Kärpät	Oulu	5160	Jääkiekko	Liiga
6.	(3.)	TPS	Turku	4391	Jääkiekko	Liiga
7.	(9.)	Ässät	Pori	4217	Jääkiekko	Liiga
8.	(15.)	KooKoo	Kouvola	3943	Jääkiekko	Liiga
9.	(11.)	HPK	Hämeenlinna	3930	Jääkiekko	Liiga
10.	(12.)	JYP	Jyväskylä	3760	Jääkiekko	Liiga
11.	(13.)	Lukko	Rauma	3713	Jääkiekko	Liiga
12.	(10.)	Pelicans	Lahti	3516	Jääkiekko	Liiga
13.	(16.)	SaiPa	Lappeenranta	3406	Jääkiekko	Liiga
14.	(14.)	KalPa	Kuopio	3304	Jääkiekko	Liiga
15.	(19.)	Jukurit	Mikkeli	2694	Jääkiekko	Liiga
16.	(18.)	Sport	Vaasa	2642	Jääkiekko	Liiga
17.	(20.)	SJK	Seinäjoki	2172	Jalkapallo	Veikkausliiga
18.	(7.)	HJK	Helsinki	2117	Jalkapallo	Veikkausliiga
19.	(8.)	Ilves	Tampere	2078	Jalkapallo	Veikkausliiga
20.	(32.)	JoMa	Joensuu	1685	Pesäpallo	Miesten Superpesis
21.	(17.)	FC Inter	Turku	1681	Jalkapallo	Veikkausliiga
22.	(22.)	HIFK	Helsinki	1664	Jalkapallo	Veikkausliiga
23.	(21.)	KuPS	Kuopio	1656	Jalkapallo	Veikkausliiga
24.	(27.)	TPS	Turku	1620	Jalkapallo	Veikkausliiga
25.	(34.)	FC Haka	Valkeakoski	1620	Jalkapallo	Veikkausliiga
26.	(35.)	Vilpas	Salo	1369	Koripallo	Korisliiga
27.	(59.)	AC Oulu	Oulu	1329	Jalkapallo	Ykkönen
28.	(48.)	TUTO	Turku	1317	Jääkiekko	Mestis
29.	(23.)	FC Lahti	Lahti	1275	Jalkapallo	Veikkausliiga
30.	(28.)	Jymy	Sotkamo	1230	Pesäpallo	Miesten Superpesis
31.	(26.)	KPL	Kouvola	1228	Pesäpallo	Miesten Superpesis
32.	(29.)	KTP	Kotka	1203	Jalkapallo	Ykkönen
33.	(44.)	KiPa-90	Kitee	1189	Pesäpallo	Miesten Superpesis
34.	(33.)	RoPS	Rovaniemi	1158	Jalkapallo	Veikkausliiga
35.	(54.)	FF Jaro	Pietarsaari	1094	Jalkapallo	Ykkönen
36.	(37.)	RoKi	Rovaniemi	1053	Jääkiekko	Mestis
37.	(46.)	Classic	Tampere	1028	Salibandy	Salibandyliiga
38.	(25.)	FC Honka	Espoo	1006	Jalkapallo	Veikkausliiga
39.	(69.)	Lahti Basketball	Lahti	986	Koripallo	Korisliiga
40.	(66.)	Seagulls	Helsinki	960	Koripallo	Korisliiga
41.	(30.)	Veto	Vimpeli	949	Pesäpallo	Miesten Superpesis
42.	(55.)	KTP-Basket	Kotka	947	Koripallo	Korisliiga
43.	(71.)	IPK	Iisalmi	946	Jääkiekko	Mestis
44.	(24.)	VPS	Vaasa	933	Jalkapallo	Ykkönen
45.	(36.)	JymyJussit	Seinäjoki	927	Pesäpallo	Miesten Superpesis
46.	(38.)	Tahko	Hyvinkää	922	Pesäpallo	Miesten Superpesis
47.	(53.)	Kouvot	Kouvola	915	Koripallo	Korisliiga
48.	(42.)	Jokipojat	Joensuu	913	Jääkiekko	Mestis
49.	(65.)	Karhu	Kauhajoki	894	Koripallo	Korisliiga
50.	(-)	JJK	Jyväskylä	889	Jalkapallo	Kakkonen
51.	(45.)	IFK Mariehamn	Maarianhamina	872	Jalkapallo	Veikkausliiga
52.	(58.)	SaPKo	Savonlinna	858	Jääkiekko	Mestis
53.	(56.)	SPV	Seinäjoki	851	Salibandy	Salibandyliiga
54.	(72.)	Happee	Jyväskylä	845	Salibandy	Salibandyliiga
55.	(52.)	MuSa	Pori	839	Jalkapallo	Ykkönen
56.	(31.)	KPV	Kokkola	801	Jalkapallo	Ykkönen
57.	(57.)	HP	Hamina	793	Pesäpallo	Ykköspesis
58.	(40.)	IPV	Imatra	785	Pesäpallo	Miesten Superpesis
59.	(49.(	Kiri	Kempele	784	Pesäpallo	Miesten Superpesis
60.	(68.)	Oilers	Espoo	777	Salibandy	Salibandyliiga
61.	(76.)	Ketterä	Imatra	776	Jääkiekko	Mestis
62.	(41.)	MP	Mikkeli	772	Jalkapallo	Ykkönen
63.	(60.)	PattU	Raahe	767	Pesäpallo	Miesten Superpesis
64.	(83.)	Manse PP	Tampere	765	Pesäpallo	Miesten Superpesis
65.	(70.)	Hermes	Kokkola	763	Jääkiekko	Mestis
66.	(62.)	TPS	Turku	762	Salibandy	Salibandyliiga
67.	(61.)	Kataja	Joensuu	762	Koripallo	Korisliiga
68.	(74.)	Ura Basket	Kaarina	757	Koripallo	Korisliiga
69.	(99.)	Indians	Espoo	754	Salibandy	Salibandyliiga
70.	(64.)	Pyrintö	Tampere	750	Koripallo	Korisliiga
71.	(75.)	Hurrikaani	Loimaa	748	Lentopallo	Miesten Mestaruusliiga
72.	(89.)	EIF	Raasepori	730	Jalkapallo	Ykkönen
73.	(77.)	Akilles	Porvoo	702	Jääpallo	Bandyliiga
74.	(-)	Kiekko-Espoo	Espoo	670	Jääkiekko	Suomi-sarja
75.	(100.)	BC Nokia	Nokia	649	Koripallo	Korisliiga
76.	(78.)	Savo Volley	Kuopio	649	Lentopallo	Miesten Mestaruusliiga
77.	(93.)	Hokki	Kajaani	648	Jääkiekko	Mestis
78.	(73.)	VaLePa	Sastamala	645	Lentopallo	Miesten Mestaruusliiga
79.	(-)	Royals	Vaasa	643	Am. Jalkapallo	Vaahteraliiga
80.	(47.)	MYPA	Kouvola	641	Jalkapallo	Ykkönen
81.	(96.)	AC Kajaani	Kajaani	637	Jalkapallo	Ykkönen
82.	(87.)	Tiikerit	Kokkola	630	Lentopallo	Miesten Mestaruusliiga
83.	(-)	BK-46	Karjaa	622	Käsipallo	Käsipallon SM-liiga
84.	(51.)	Ankkurit	Alajärvi	611	Pesäpallo	Ykköspesis
85.	(-)	Steelers	Kuopio	611	Am. Jalkapallo	Vaahteraliiga
86.	(67.)	Lippo	Oulu	608	Pesäpallo	Ykköspesis
87.	(-)	Manse PP	Tampere	601	Pesäpallo	Naisten Superpesis
88.	(79.)	Kirittäret	Jyväskylä	590	Pesäpallo	Naisten Superpesis
89.	(43.)	KaMa	Kankaanpää	588	Pesäpallo	Miesten Superpesis
90.	(50.)	KoU	Ilmajoki	581	Pesäpallo	Miesten Superpesis
91.	(98.)	Lentopallokerho	Hämeenlinna	572	Lentopallo	Naisten Mestaruusliiga
92.	(91.)	PEPO	Lappeenranta	571	Jalkapallo	Kakkonen
93.	(85.)	Loimu	Raisio	569	Lentopallo	Miesten Mestaruusliiga
94.	(86.)	LP Viesti	Salo	569	Lentopallo	Naisten Mestaruusliiga
95.	(84.)	Kobrat	Lapua	561	Koripallo	Korisliiga
96.	(39.)	Pesäkarhut	Pori	560	Pesäpallo	Naisten Superpesis
97.	(101.)	EräViikingit	Helsinki	559	Salibandy	Salibandyliiga
98.	(105.)	Gnistan	Helsinki	555	Jalkapallo	Ykkönen
99.	(95.)	KrP	Nokia	541	Salibandy	Salibandyliiga
100.	(-)	KOOVEE	Tampere	539	Jääkiekko	Mestis
101.	(63.)	SiiPe	Siilinjärvi	534	Pesäpallo	Miesten Superpesis
102.	(-)	Crocodiles	Seinäjoki	519	Am. Jalkapallo	Vaahteraliiga
103.	(-)	HJS Akatemia	Hämeenlinna	507	Jalkapallo	Kakkonen

Huomiot tämänvuotisesta listauksesta:
– Listalla tapahtui huomattavasti normaalia enemmän vaihtelua johtuen koronaviruksesta. Yksittäiset joukkueet liikkuvat tietysti tilanteesta riippuen puoleen tai toiseen, mutta yleishuomiona joukkuelistauksessa havaitsee talvilajien voittaneen suhteessa kesälajeihin.
– Poikkeuksellisen vuoden näkee erityisen hyvin listan alkupäästä, jossa jääkiekko on tavallistakin tukevammin kärjessä.
– Amerikkalainen jalkapallo ja Vaahteraliiga tekivät paluun joukkuelistalle. Jalkapallon naisten pääsarja puolestaan putosi tältä listalta.
– Listalla pitäisi olla joukkueita kahdeksasta eri lajista ja eri sarjoja on 17. KHL on listauksessa ainoa sarja, joka ei ole kotimainen.
– Koronarajoitteista huolimatta toisen sarjatason korkein yleisökeskiarvo löytyi hyvin pienellä marginaalilla jalkapallon puolelta, kun AC Oulu päihitti Mestis-joukkue TUTO:n reilulla kymmenellä katsojalla. Kolmanneksi korkeimman sarjatason ylivoimainen ykkönen oli paluun liiton jalkapallosarjoihin tehnyt JJK 889:llä katsojalla.
– AC Oulu teki samalla suurimman harppauksen listauksen sisällä nousemalla 32 sijaa. JJK oli puolestaan korkeimmalle noussut joukkue, jota ei ollut viimevuotisella listalla.
– Monta vuotta ylivoimaisesti suosituin naisten joukkue eli Superpesis-joukkue Porin Pesäkarhut kärsi rajoitteista huomattavasti ja putosi sijalta 39 peräti sijalle 96. Naisten Superpesiksestä löytyi myös korkeimman yleisökeskiarvon vuonna 2019 tehnyt joukkue, jota ei enää listalta löydy. Tämä joukkue on Rauman Fera.
– Yli viisisataa katsojaa keränneitä naisten joukkueita oli tällä kertaa vain viisi, kolme pesäpallosta ja kaksi lentopallosta. Näistä eniten katsojia keräsi keskimäärin 601 katsojaa kerännyt Manse PP.
– Koska korona ei vielä talvisarjoihin ehtinyt vaikuttaa ja kesälajit selvisivät rajoitteista suhteellisen hyvin, viisisataa katsojaa keränneitä joukkueita oli vain kaksi vähemmän kuin viime vuonna. Ikävä kyllä, vuoden 2021 lieneekin sitten tuntuvasti lyhyempi.

Mikäli havaitset listauksella virheitä tai puutteita, voit mainita asiasta kommentteihin tai lähettää viestiä Twitterin välityksellä (@Quethas).

Jalkapallon yleisömäärät 2020

Jalkapallon sarjakaudet saatiin lopulta kunniakkaasti maaliin ja tätä kirjoittaessani jäljellä on enää näiden tilastojen ulkopuoliset liigakarsinnat. Ja jalkapallo saatiin pelata vieläpä (pääosin) yleisön edessä. Nykyisessä maailmantilanteessa tämä ei ole mikään itsestäänselvyys. Veikkausliigan kohdalla tämä tosin tarkoitti jatkosarjojen jättämistä väliin, kun karanteenimääräyksiä alkoi tulla, karsintapelien pelaaminen olisi venynyt ja sääkin muuttui koko ajan kehnommaksi. Jalkapallokaan ei päässyt nauttimaan edes parhaimpina kesäkuukausina peleistä ilman rajoituksia ja syksyn edetessä tautilannekin heikkeni. Siksi luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempaan vuoteen, joten yksityiskohtaista tilastoanalyysiä ei kannata tehdä.

Lukemat on silti hyvä taltioida jälkipolville.

Veikkausliiga

SJK	2172	2827	-655	-23,17 %
HJK	2117	5007	-2 890	-57,72 %
Ilves	2078	4237	-2 159	-50,96 %
Inter	1681	3243	-1 562	-48,17 %
HIFK	1664	2298	-634	-27,59 %
KuPS	1656	2814	-1 158	-41,15 %
TPS	1620	1881	-261	-13,88 %
Haka	1620	1537	83	5,40 %
FC Lahti	1275	2238	-963	-43,03 %
RoPS	1158	1569	-411	-26,20 %
Honka	1006	2083	-1 077	-51,70 %
IFK Mariehamn	872	1148	-276	-24,04 %
Yhteensä	1581	2620	-1 039	-39,66 %

Veikkausliigan joukkueiden yleisökeskiarvot olivat melko lähellä joukkueiden mediaania. Yksinkertaistettuna yleisökeskiarvot kertoivat melko hyvin joukkueiden katsojamäärien perustason. Syy on lopulta yksinkertainen: totuttuja piikkejä yleisömäärissä ei nykyisessä tilanteessa nähty. Stadin Derby ei tuonut paikalle kymmentätuhatta katsojaa, koska se ei ollut sallittua. Esimerkiksi HJK:n kauden suurin katsojalukema tuli kyllä Stadin Derbyssä HIFK:ta vastaan, mutta lukema oli 2840.

Rajoitukset puraisivat seuroja eri tavalla riippuen hieman olosuhteista. Esimerkiksi HJK ja Ilves jäivät kauas aiemmista luvuistaan, mutta toisaalta Maarianhaminassa pudotus ei ollut niin raju ja siihenkin vaikutti joukkueen rämpiminen. Nousijajoukkue FC Haka pääsi viime kauteen verrattuna jopa plussalle, joskin katsojamäärät olisivat varmasti olleet normaaleissa olosuhteissa pykälää suuremmat.

Toinen nousijajoukkue TPS keräsi jo Ykkösessä isot yleisömäärät, mutta Veikkausliigassa vastaavaan ei joukkue nykyhetkessä kyennyt. Joukkueen yleisökeskiarvoa nostavat vielä elokuun lopun TPS-Inter (3300 katsojaa) ja TPS-HIFK (3021 katsojaa), jotka olivat monta pykälää suuremmat lukemat kuin perustaso; seuran mediaani kun oli vain 1360.

FC Lahden yleisökeskiarvo oli 1274, mutta tätä heikensi viimeisen kierroksen ilman katsojia pelattu ottelu. Jos tuo ottelu otetaan pois laskuista, yleisökeskiarvo olisi ollut 1402. Itse asiassa tuo yksittäinen ottelu vaikutti jopa koko sarjan keskiarvoon kahdellatoista katsojalla.

Ykkönen

AC Oulu	1329	945	384	40,63 %
KTP	1203	1803	-600	-33,28 %
Jaro	1094	1038	56	5,39 %
VPS	933	2093	-1 160	-55,42 %
MuSa	839	1052	-213	-20,25 %
KPV	801	1733	-932	-53,78 %
MP	772	1212	-440	-36,30 %
EIF	730	604	126	20,86 %
MYPA	641	1136	-495	-43,57 %
AC Kajaani	637	559	78	13,95 %
Gnistan	555	501	54	10,78 %
SJK Akatemia	204	192	12	6,25 %
Yhteensä	811	1128	-317	-28,10 %

Superpesiskauden päättyessä Ykkönen oli yleisömäärillä mitatessa jopa pesäpallon pääsarjaa edellä. Tilanne kuitenkin muuttui kesän kääntyessä syksyyn. Koleampi sää karkottaa yleensäkin katsojia, mutta nyt päälle tuli kireitä katsojamäärärajoituksia ja uudelleen leviämään lähtenyt koronavirus, jonka jäljiltä edes maan suosituin laji jääkiekko ei saanut ihmisiä liikkeelle totuttuun tapaan.

Koko sarjan yleisökeskiarvo 811 on varsinkin tilanteeseen nähden kelvollinen. Lukemahan ei millään tavalla verrannollinen aiempiin kausiin. Tätäkin lukemaa laskee yksi ilman yleisöä pelattu MP:n ottelu ja sekä VPS:n että Jaron hyvin vähäisillä katsojilla pelatut pelit.

MP:n yleisökeskiarvo olisi ilman tuota tyhjille katsomoille pelattua ottelua 849. Rajoitusten vuoksi Jaron kaksi viimeistä kotiottelua keräsivät yhteensä kymmenen katsojaa, ennen näitä otteluita keskiarvo oli peräti 1336. VPS sai ottaa viimeisiin peleihin 10 ja 50 katsojaa, ennen tätä katsojakeskiarvo oli 1134. Koko sarjan yleisökeskiarvo ilman näitä otteluita oli 843, viiden ottelun vaikutus oli siis iso.

Lisäksi ensimmäiset neljä ottelua pelattiin kesäkuun puolella, jolloin maksimikatsojamäärä oli 500. AC Kajaanin, AC Oulun ja KPV:n kauden kotiavauksissa näyttäisi olleen sen hetkiset maksimit.

Tähän tilanteeseen nähden on jopa yllättävää, kuinka muutama joukkue pääsi viime kauteen verrattuna plussalle, AC Oulu ja EIF jopa selkeästi. KPV ja VPS pelasivat vielä kaudella 2019 Veikkausliigassa, joten yleisömäärien putoaminen olisi ollut odotettavissa muutenkin. Nousijajoukkueista MP jäi pahasti jälkeen viime kautta, osin jo Mikkelin paikallisotteluiden puuttumisen vuoksi. Gnistan ja SJK Akatemia eivät myöskään saaneet nousijajoukkueelle tyypillistä yleisömäärän kasvua.

Kansallinen Liiga

PK-35 Helsinki	449	137	312	227,74 %
TiPS	427	208	219	105,29 %
JyPK	362	400	-38	-9,50 %
HJK	333	431	-98	-22,74 %
Åland United	311	259	52	20,08 %
PK-35 Vantaa	290	183	107	58,47 %
Ilves	280	267	13	4,87 %
KuPS	267	235	32	13,62 %
FC Honka	236	138	98	71,01 %
TPS	197	238	-41	-17,23 %
Yhteensä	320	282	38	13,48 %

Kansallinen Liiga eli entinen Naisten Liiga yllätti ja jopa kasvatti yleisökeskiarvoaan. Tämä on jonkinlainen yllätys, varsinkin kun ottaa huomioon sarjan viime kauden katsojamäärissä mitaten suosituimman joukkueen, IK Myranin, putoamisen.

Kauden aikana tehtiin uusi naisten jalkapallon pääsarjan yleisöennätys Pk-35 Helsingin ja HJK:n pelatessa remontoidulla Olympiastadionilla 1833 katsojan edessä. Tämä lukema nostaa PK-35:n keskiarvoa huomattavasti (muutoin lukema olisi jäänyt selvästi alle kolmensadan) ja tuolla yksittäispelillä oli tietysti myös vaikutusta koko sarjan yleisökeskiarvoon (ilman tuota peliä lukema olisi 303).

Kumpikin PK-35 pelasi vielä viime kaudella Naisten Ykköstä, mutta sarjan kannalta on hyvä, ettei nousijajoukkueet olleet ainoita isoja harppauksia yleisömäärissä ottaneita joukkueita.

Kasvun taustalla on yleisesti perusottelun yleisömäärien kasvaminen, ei yksittäinen vippaskonsti. Kansallisen Liigan ja sitä edeltäneen Naisten Liigan mediaaniyleisömäärä on noussut nopeasti. Edelliskaudella mediaani oli 177 lukeman ollessa viime kaudella jo 238. Nyt mediaani oli peräti 287. Sarjan yleisökeskiarvo on samalla ollut vastaavan kaltaisessa nousussa: 209 -> 282 -> 320.

Kakkonen

Sarjan yleisökeskiarvo oli hivenen vaikea laskea, johtuen monista pienistä ongelmista ilmoitetuissa luvuissa. Käyttämieni lukujen jälkeen koko Kakkosen yleisökeskiarvo olisi 276, joka olisi kolme katsojaa parempi kuin viime kaudella. COVID-19 teki kauden läpiviennistä haastavan ja useampi ottelu pelattiin ilman katsojia tai katsojamäärää rajoittaneiden rajoitusten kanssa. Tähän suhteutettuna positiivinen kehitys on suorastaan erinomainen saavutus.

Lohko A

PEPO	571	590	-19	-3,22 %
PK-35	328
JäPS	320	503	-183	-36,38 %
Kultsu	296
Reipas	284	317	-33	-10,41 %
FC Kiffen	263	90	173	192,22 %
EPS	247	471	-224	-47,56 %
MiPK	243	452	-209	-46,24 %
NJS	178	216	-38	-17,59 %
PKKU	148*
FC Honka Akatemia	141	124	17	13,71 %
Sudet	122	122	0	0,00 %
FC Viikingit	119	168	-49	-29,17 %
Yhteensä	263*

Kakkosen A-lohkossa huomio kiinnittyy muutamaan isoon pudotukseen. JäPS, EPS ja ilman paikallisvastustaja MP:tä pelannut MiPK jäivät kauas viimevuotisista lukemista. Sen sijaan pari nousijajoukkuetta keräsivät Kakkosen tasolle ihan mukavia yleisömääriä.

MiPK:n lukemaa pudottaa myös koronatilanteen vuoksi yksi ilman yleisöä pelattu ottelu. Jos kyseinen ottelu otettaisiin pois laskuista, keskiarvo olisi ollut 278, joka toki olisi ollut myös melkoinen pudotus aiempaan.

FC Kiffen pelasi yhden ottelun uudistetulla Olympiastadionilla. Yleisömäärä tuossa pelissä oli nykytilanteeseen muhkea 1111. Muutoin Kiffen ei ollut mikään yleisömagneetti ja muiden kotiotteluiden yleisökeskiarvo oli vain 142.

PKKU:n kohdalla on merkattu tähti, sillä viimeinen ottelun yleisömäärää ei Palloliiton järjestelmästä löytynyt. Oletettavasti siihen otteluun tuli kuitenkin yleisöä, joten en viitsinyt tuohon merkata nollaakaan. Menköön siis tällä kertaa vain erillismerkinnällä. Tällä on toki myös pieni, mutta ei mitenkään erityisen iso vaikutus lohkon yleisökeskiarvoon.

FC Viikinkien romahdus on melko surullinen. Aikanaan Veikkausliigassakin pelannut Itä-Helsingin joukkue on haipumassa unohduksiin.

Lohko B

HJS Akatemia	507
FC Jazz	392	343	49	14,29 %
TPV	327	694	-367	-52,88 %
PIF	326
Pallo-Iirot	316	444	-128	-28,83 %
Ilves/2	292	113	179	158,41 %
SalPa	267	214	53	24,77 %
FC Espoo	233	113	120	106,19 %
GrIFK	177	149	28	18,79 %
KaaPo	167	200	-33	-16,50 %
Atlantis FC	131
HJK Klubi 04	112	161	-49	-30,43 %
Yhteensä	268

B-lohkossa jo aiemmin hyviä yleisömääriä keränneet joukkueet ovat yleisömäärillä mitattuna nytkin vahvoilla. HJS Akatemia oli edellisellä Kakkosen visiitillään jo kiinnostava joukkue, samoin sarjassa jatkaneet FC Jazz ja Pallo-Iirot (jälkimmäinen luokattomasta kaudestaan huolimatta) ovat usein olleet korkealla taulukossa. TPV pelasi vielä vuosi sitten Ykköstä, joten tämä on osasyy yleisömäärien laskulle.

Yleisesti ottaen, tässä lohkossa on onnistuttu melko hyvin yleisön houkuttelussa; Ilveksen kakkosjoukkue sekä FC Espoo jopa selvästi aiempaa paremmin.

Lohko B:n osalta ei juuri tarvitse tehdä isompia huomautuksia. Oikeastaan ainoa poikkeus on HJK Klubi 04:n suljettujen ovien takana pelattu kauden avaus, josta yleisömääräksi on merkattu 0. HJK:n farmijoukkue ei muutenkaan tosin ollut kovin kiinnostava joukkue ja Klubin yleisökeskiarvo olisi jäänyt joka tapauksessa sarjan pienimmäksi.

Lohko C

JJK	889
FC Vaajakoski	436	241	195	80,91 %
Kemi City FC	397
JIPPO	381	321	60	18,69 %
KuFu98	253	155	98	63,23 %
GBK	252	298	-46	-15,44 %
OLS	194	114	80	70,18 %
VIFK	188	123	65	52,85 %
FC Kiisto	159
Hercules	150	123	27	21,95 %
RFA	142	188	-46	-24,47 %
JBK	132	159	-27	-16,98 %
Yhteensä	296

C-lohkoa hallitsevat yleisömäärissä Jyväskylän joukkueet. JJK pääsi pelaamaan peräti kaksi ottelua FC Vaajakoskea vastaan, kumpikin toi paikalle yli tuhat katsojaa. JJK:n kauden heikoin yleisömääräkin oli 510, hyvää tekemistä tässä suhteessa siis. FC Vaajakosken kotiottelu JJK:ta vastaan toi paikalle myös mukavat 1503 katsojaa, mutta joukkueen mediaanikin pyöri yli kolmessasadassa.

Vaasan koronarypäs ja sen jälkiseuraukset vaikuttivat Pohjanmaan yleisömääriin ja rajoituksiin huomattavasti. JBK:n kaksi viimeisintä kotiottelua toivat yleisömäärät 6 ja 35 aiemman yleisökeskiarvon ollessa 164. GBK:n toiseksi viimeinen ottelu pelattiin ilman yleisöä, jos sitä ei laskettaisi mukaan, yleisökeskiarvoksi olisi tullut 284. Lisäksi FC Kiiston viimeisen ottelun yleisömäärää ei Palloliiton sivuilta löytynyt, mutta ilmeisesti maksimi olisi ollut joka tapauksessa 50. Merkkasin tähän nyt nollan, mutta todellinen yleisökeskiarvo olisi ehkä noin viisi katsojaa enemmän.

Yleisesti ottaen lohko C keräsi koko Kakkosen muhkeimmat yleisömäärät ja seurojen yleisökeskiarvot olivat jopa nousussa.

Lähteet:
Veikkausliiga
Kansallinen Liiga
Palloliiton tulospalvelu