Eipä tullut tästäkään vuodesta normaalia. Jos vuosi sitten kesällä korona ja koronarajoitukset vaikuttivat jalkapallon yleisömääriin, vaikutti epidemia niihin myös tänä vuonna. Oikeastaan jopa pykälää enemmän, sillä monessa sarjassa kausi aloitettiin ilman katsojia ja rajoitukset poistuivat lopullisesti vasta kauden edetessä. Ja rajoituksethan eivät pelkästään vaikuttaneet ihmisten käyttäytymiseen, vaan monelle oli varmasti jonkinlainen kynnys lähteä ensimmäistä kertaa matsiin.
Lopputuloksena kaikki vertailtavat luvut ovat vertailukelvottoman luvun vertaamista toiseen vastaavaan. Tämän vuoksi mitään isompaa analyysiä ei kannata näistä tehdä. Joitain suuntaa antavia johtopäätöksiä toki voi tehdä.
Kuten olen perinteisesti toiminut, keskiarvoissa ei ole mukana karsintaotteluita ja tätä kirjoittaessa AC Oulun ja RoPS:n välisiä karsintoja ei ole vielä edes pelattu.
Veikkausliiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| KuPS | 2184 | 1656 | 528 | 31,88 % |
| Ilves | 1828 | 2078 | -250 | -12,03 % |
| SJK | 1727 | 2172 | -445 | -20,49 % |
| HJK | 1530 | 2117 | -587 | -27,73 % |
| FC Inter | 1426 | 1681 | -255 | -15,17 % |
| AC Oulu | 1321 | 1329 | -8 | -0,60 % |
| KTP | 1265 | 1203 | 62 | 5,15 % |
| FC Haka | 1190 | 1620 | -430 | -26,54 % |
| HIFK | 1183 | 1664 | -481 | -28,91 % |
| FC Lahti | 918 | 1275 | -357 | -28,00 % |
| IFK Mariehamn | 724 | 872 | -148 | -16,97 % |
| FC Honka | 490 | 1006 | -516 | -51,29 % |
| Yhteensä | 1314 | 1581 | -267 | -16,89 % |
Veikkausliigan yleisökeskiarvot jäivät viime kaudesta. Mutta erona kesään 2020 nyt nähtiin isompia katsojapiikkejä. Suurimmat piikit olivat mestaruuden ratkonut KuPS – HJK, jota katsoi 7890 katsojaa, Stadin Derbyt (4650, 4081, 3588) ja tähän päälle Tampereella, Oulussa ja Turussa päästiin vähintään kerran 3000 katsojan päälle.
KuPS:n kauden päätöspelin lukema oli niin iso, että kuopiolaisten kauden yleisökeskiarvo nousi yli neljälläsadalla ja koko sarjan yleisökeskiarvoonkin sillä oli sellainen nelisenkymmenen katsojan vaikutus.
Koronakausi osa kakkosen luvut ovat toki yleisesti mitä ovat ja varsinkin alkukaudella nähtiin käytännössä ilman katsojia pelattuja pelejä. Jos poistetaan alle sadan katsojan ottelut, eli ne selvät rajoitteista johtuvat pienimmät yleisömäärät, lukemat näyttäisivät tältä:
Ilves – 2366
KuPS – 2350
SJK – 2037
HJK – 1948
FC Inter – 1814
HIFK – 1536
AC Oulu – 1432
KTP – 1371
FC Haka – 1278
FC Lahti – 1168
IFK Mariehamn – 724
FC Honka – 623
Veikkausliiga – 1541
Tämäkään ei toki ole täysin reilu vertailu, sillä vaikkapa Maarianhaminan ensimmäisessä ottelussa oli 200 katsojaa ja Kuopion ensimmäisessä ”yleisöpelissä” 650 katsojaa. Joissain tapauksissa on vaikea sanoa varsinkaan tässä vaiheessa, mikä oli rajoituksista johtuva määrä ja mikä ei. Joka tapauksessa tässä huomataan, kuinka alkukausi rasitti koko kauden yleisökeskiarvoa vähintään kahdellasadalla.
Mitkään rajoitteet eivät kuitenkaan selitä paria asiaa. Ennen korona-aikaa HJK keräsi jopa 5000 katsojan yleisökeskiarvon. Siihen nähden jääminen alle kahteentuhanteen ja Stadin Derbyjenkin kiinnostuksen lasku ovat varmasti iso mietinnän paikka. Pudotus on merkittävä verrattuna vaikkapa Ilvekseen, joka sekin on kaukana vuoden 2019 lukemista.
Vielä hälyttävämpi tilanne on Espoossa, jossa FC Hongan kiinnostus on romahtanut ja minkäänlaista pienintäkään merkkiä paremmasta ei koko kautena ollut nähtävillä. Jos koko kauden suurin yleisömäärä on 1191, onhan siinä aihetta huoleen.
Nousijajoukkueet AC Oulu ja KTP erottuivat yleisömääräkehityksessä odotetusti edukseen, vaikka urheilullinen menestys jäikin sarjaporrasta korkeammalla vaisuksi.
Sitten on vielä KuPS. Vaikka seura ei kyennyt edes kauden päätösottelun voimin vuoden 2019 ja normaalien aikojen lukemiin, kertoo tämän kauden kehitys aika paljon viimeisten vuosien urheilullisesta kehityksestä, sekä yleisestä kiinnostuksesta HJK:lle täyden vastuksen antanutta seuraa kohtaan.
Ykkönen
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| TPS | 1140 | 1620 | -480 | -29,63 % |
| Jaro | 944 | 1094 | -150 | -13,71 % |
| VPS | 879 | 933 | -54 | -5,79 % |
| RoPS | 743 | 1158 | -415 | -35,84 % |
| MP | 634 | 772 | -138 | -17,88 % |
| MuSa | 554 | 839 | -285 | -33,97 % |
| EIF | 531 | 730 | -199 | -27,26 % |
| KPV | 527 | 801 | -274 | -34,21 % |
| Gnistan | 445 | 555 | -110 | -19,82 % |
| JIPPO | 263 | 381 | -118 | -30,97 % |
| PK-35 | 258 | 328 | -70 | -21,34 % |
| HJK Klubi 04 | 108 | 112 | -4 | -3,57 % |
| Yhteensä | 590 | 811 | -221 | -27,25 % |
Ykkösenkin yleisömääristä voisi todeta, ettei hyvältä näytä. Lasku vuoden takaiseen on raju.
Lukuja laski varsinkin alkukaudella rajoitukset. Lähes jokaisella joukkueella ensimmäisiin peleihin eivät kaikki halukkaat päässeet. Jos lukemista siivotaan 50 katsojan ja sen alle menevät pelit, lukemat eivät näyttäisi aivan yhtä pahoilta. Miksi 50? No sitä suurempaa lukua ei voinut enää oikein valita, sillä vaikkapa yhdestä Klubi 04:n ”normaalissakin” pelissä löytyi lukema 80.
TPS – 1451
Jaro – 944
VPS – 879
RoPS – 743
MuSa – 713
EIF – 691
MP – 634
KPV – 614
Gnistan – 482
PK-35 – 328
JIPPO – 263
HJK Klubi 04 – 141
Ykkönen – 663
Mutta niin, eipä tämäkään ihan reiluksi tätä vertailua tee. Esimerkiksi Rovaniemellä kolmen ensimmäisen pelin yleisömäärä oli tasan 400. Siitä voi jokainen päätellä, pääsivätkö kaikki kiinnostuneet peliin vai ei.
Liigasta pudonneet TPS ja RoPS olivat odotetusti eniten katsojia keränneiden joukkueiden joukossa. Kakkosesta nousseet puolestaan miehittivät häntäpään. Pietarsaaressa Jaro on kyennyt kumpanakin koronakautena yllättävän kovaan tulokseen, sillä yleisömäärä oli tonnin tuntumassa jo ennen pandemiaa. Tästä voisi ehkä uskaltaa vetää jonkinlaiset yhtäläisyysmerkit joukkueen merkityksestä yhteisölle.
Kauden suurin yleisömäärä nähtiin nousukamppailun kantilta erittäin tärkeässä TPS – VPS -ottelussa, jolloin Turussa mittelöä seurasi 2959 katsojaa. Tämä on huomattava poikkeus koko kaudella, sillä muutoin Ykkönen ei kerännyt yli 2000 katsojaa yhteen peliin. Yli tuhannen katsojan pelejä olikin sitten enemmän; TPS:llä kahdeksan, Jarolla neljä, VPS:llä kolme, RoPS:lla kaksi ja sekä KPV:llä että MP:llä kerran.
Kansallinen Liiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| KuPS | 303 | 267 | 36 | 13,48 % |
| Åland United | 232 | 311 | -79 | -25,40 % |
| JyPK | 185 | 362 | -177 | -48,90 % |
| Ilves | 175 | 280 | -105 | -37,50 % |
| HJK | 153 | 333 | -180 | -54,05 % |
| HPS | 143 | |||
| TiPS | 131 | 427 | -296 | -69,32 % |
| PK-35 | 93 | 449 | -356 | -79,29 % |
| FC Honka | 73 | 236 | -163 | -69,07 % |
| PK-35 Vantaa | 54 | 290 | -236 | -81,38 % |
| Yhteensä | 151 | 320 | -169 | -52,81 % |
Naisten pääsarjan kausi oli yleisömäärien valossa hyvin murheellinen. Tosin on myös todettava, että lukemissa on alkukaudesta paljon nollan (tai käytännössä nollan) katsojan otteluita. Lisäksi kyseenalaistan parin Kansallisen Liigan sivuilla olevan lukeman (Ilves – JyPK 0, PK-35 Vantaan jatkuvat nollat, TiPS – PK-35 Vantaan 0). Åland Unitedilla ainakin oli yksi ottelu, jossa paikallislehden tekstin mukaan katsojia oli noin 200 enemmän kuin mitä Kansallisen Liigan sivuilla oli mainittu. Taulukkoa luodessa on käytetty tuota oikeaa lukemaa.
Tehdään näihinkin lukemiin vielä pienet ”koronakorjaukset”. Tässä on poistettu lukemista kaikki pelit, joiden yleisömäärä on ollut kymmenen tai alempi. Näihin korjattuihinkin lukemiin mahtuu joitain viidenkymmenen katsojan otteluita, jotka ovat tai eivät ole olleet rajoitteista johtuvia. Tätä en enää selvitä. Joka tapauksessa korjatut lukemat olisivat:
KuPS – 363
Åland United – 253
HJK – 240
JyPK – 222
Ilves – 219
HPS – 194
TiPS – 180
PK-35 Vantaa – 180
PK-35 – 124
FC Honka – 115
Kansallinen Liiga – 215
Kauden suurin yleisömäärä oli KuPS:n kauden viimeinen kotipeli TiPS:iä vastaan: 1580 katsojaa, toiseksi suurin yleisömäärä nähtiin HJK-KuPS-ottelussa 515 katsojaa.
Kokonaisuutena Kansallisen Liigan yleisömäärät olivat kovin kehnoja aiemman kauden jälkeen. Viime kauden mediaanista 287 jäätiin nyt kauas: 150 katsojaa eli tässäkin yleisömäärä lähes puoliintui, joskin osa tuosta pudotuksesta selittyy alkukauden rajoitteilla.
Kakkonen
Kakkosen kohdalla joudun kyllä nostamaan käteni pystyyn. Sarjan kohdalla on jokaisen lohkon kohdalla niin isoja puutteita, ettei tässä ole mitään järkeä edes yrittää laskea koko sarjan yleisökeskiarvoa. Ihan esimerkkeinä, Palloliiton tulospalvelun perusteella PeKa sai ensimmäistä kertaa katsojia kauden viimeiseen kotipeliinsä ja TPV sekä Ilves-Kissat pelasivat Tampereen paikallisottelut ilmeisesti ilman katsojia.
Mutta otetaan tähän muutaman kärkijoukkueen yleisökeskiarvot. Jokin yksittäinen ottelu näiltäkin joukkueilta saattaa puuttua, ja jos kyseessä ei ole ollut selvä alkukauden koronarajoitteen vuoksi ilman yleisöä pelattu peli, on kyseinen matsi poistettu laskelmista. Keskiarvorajan asetin lukemaan 250.
JJK – 736
PEPO – 510
MYPA – 509
FC Jazz – 274
JäPS – 264
Reipas – 263
PIF – 256
Lähteet:
Veikkausliiga
Kansallinen liiga
Palloliiton tulospalvelu
Ainoa mittari 