Lentopallon pääsarjojen yleisökeskiarvot kaudella 2022-2023. Luvut sisältävät vain runkosarjan, ei mahdollisia pudotuspelejä, Cup-otteluita tai karsintoja.
Miesten Mestaruusliiga
VaLePa
678
Hurrikaani
653
Loimu
563
Akaa-Volley
542
Savo Volley
486
Hurmos
440
Ducks
428
Tiikerit
427
TUTO Volley
371
KyKy-Betset
302
PerPo
250
Yhteensä
455
Suurin yleisömäärä: 1550 (28.1.2023 Hurmos – Loimu) Mediaaniyleisömäärä: 420
Alemmilla sarjatasoilla yleisömäärät putoavat luonnollisesti roimasti, mutta Miesten 1-sarjassa pelaavan savonlinnalaisen East Volleyn yleisökeskiarvo 255 ansaitsee vielä erityismaininnan.
Seuraavassa on Bandyliigan yleisökeskiarvot kaudella 2022-2023. Luvut sisältävät vain runkosarjan ja jatkosarjat, ei pudotuspelejä tai Cupin otteluita.
Akilles
464
Kampparit
348
Narukerä
334
WP 35
293*
JPS
259
HIFK
152*
Veiterä
151
OLS
83
Botnia
75
Yhteensä
241
Suurin yleisömäärä: 1087 (21.1.2023 Akilles – JPS) Yleisökeskiarvo ilman jatkosarjoja: 245 Mediaaniyleisömäärä: 219
Tähdellä merkityistä keskiarvoista puuttuu yksittäisen kotiottelun tiedot.
Käsipallon pääsarjojen yleisökeskiarvot kaudella 2022-2023. Luvut sisältävät vain runkosarjan ja jatkosarjat, ei mahdollisia pudotuspelejä, Cup-otteluita tai karsintoja.
Miesten SM-liiga
BK-46
445
Cocks
297
GrIFK
177
SIF
170
Dicken
153
HIFK
134
ÅIFK
109
Yhteensä
215
Suurin yleisömäärä: 538 (25.2. BK-46 – Cocks) Runkosarjan yleisökeskiarvo: 211 Mediaaniyleisömäärä: 157 Ylemmän jatkosarjan yleisökeskiarvo: 289 Alemman jatkosarjan yleisökeskiarvo: 107
…
Naisten SM-liigan runkosarjan yleisökeskiarvo on omien laskujeni perusteella 160 ja mediaaniyleisömäärä 138. Suurin yksittäisen ottelun yleisömäärä nähtiin 11.3. SIF-GrIFK-ottelussa: 414. Joukkueista suurin yleisökeskiarvo oli BK-46:lla (197).
Blogitekstin tekeminen venähti aika pitkälle jalkapallokauden päättymisestä. Kai tämäkin on kuitenkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Teen jalkapallon kanssa samalla tavalla kuin pesäpallon kanssa. Koska pari aiempaa kautta eivät ole millään tavalla vertailukelpoisia nykyhetken kanssa, kiinnitän päähuomion siihen, kuinka hyvin jalkapallon yleisömäärät ovat palautuneet verrattuna koronaa edeltävään aikaan.
Nämä yleisömäärät eivät sisällä tälläkään kertaa pudotuspelejä tai karsintaotteluita. Sen sijaan runkosarjan lisäksi ne sisältävät jatkosarjat.
Aloitetaan hommat kahden suosituimman jalkapallosarjan yleisömääräkehityksellä.
Tästä huomaa melko helposti, kuinka suosituimmat jalkapallosarjat ovat menettäneet yleisöä. Sekä Veikkausliigasta että Ykkösestä on hävinnyt useita kymmeniä prosentteja verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen. Sama kävi toki myös vaikkapa pesäpallossa, mutta jalkapallossa tilanne tuntuisi olevan asteen karumpi. Pureudutaan näihin vielä tarkemmin sarjakohtaisesti.
Veikkausliiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
HJK
4002
1530
2472
161.57%
HIFK
2352
1183
1169
98.82%
KuPS
2231
2184
47
2.15%
SJK
2176
1727
449
26.00%
Ilves
1829
1828
1
0.05%
FC Haka
1826
1190
636
53.45%
VPS
1669
879
790
89.87%
FC Lahti
1464
918
546
59.48%
AC Oulu
1449
1321
128
9.69%
FC Inter
1375
1426
-51
-3.58%
FC Honka
1358
490
868
177.14%
IFK Mariehamn
963
724
239
33.01%
Yhteensä
1894
1314
580
44.14%
Veikkausliigan yleisökeskiarvojen keskiarvo ja mediaani ovat olleet 2000-luvun osalta joitain katsojia päälle 2300. Koko sarjan yleisökeskiarvoa katsomalla voikin nopeasti päätellä, että katsojista on hävinnyt useampi sata. Vertailu muihin kausiin paljastaa karun totuuden, kun jokaisella ennen koronaa pelatulla 2000-luvun kaudella yleisökeskiarvo oli tätä kautta suurempi.
Toki tällä kaudella useammalla joukkueella oli keväällä pelejä evakossa, kun sääolosuhteet eivät sallineet pelaamista omalla kentällä. Näin isolla otannalla ei kuitenkaan tuon selityksen taakse voi mennä, vaikka luonnollisesti nämä ottelut laskevat varsinkin kaksi evakko-ottelua pelanneiden FC Interin ja FC Hongan katsojakeskiarvoja. Lahti, Ilves ja Oulu pelasivat yhden ottelun toisaalla ja tuon vaikutus on noin sata katsojaa.
Toisaalta pitää muistaa, että viime kauden yleisömäärissä oli paljon koronan vuoksi rajoitettuja pelejä, joten eipä hyvä kehitys viime vuoteen nähden välttämättä kehuja ansaitse.
Ylipäätään tuntui, ettei jalkapallo tahtonut saada kunnolla vaihdetta silmään. Alkukausi oli pesäpallon tavoin vaisu, kun yleisö selvästi vielä varoi paluuta katsomoon. Kesällä oli hyviäkin hetkiä, mutta harvakseltaan pelattavalla sarjalla rutiinin palautuminen tuntui ongelmalliselta. Loput viimeistelikin sitten koleampi loppukausi. Isot ja merkitykselliset pelit (esimerkiksi mitalitaisto) keräsivät toki yleisöä, mutta jos panosta ei oikein ollut, keksi yleisö muutakin tekemistä kuin kolean syys-lokakuisen jalkapallopelin.
Hyvänä esimerkkinä syksyn vaikeudesta syyskuuhun päättyneen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 1946. Jatkosarjat pudottivat yksittäisistä hyvistä ottelusita huolimatta yleisökeskiarvoa.
Tämän kauden yleisömäärissä HIFK oli erikoinen tapaus. Joukkueen yleisömäärät kun heittelivät puolelta toiselle. Alkukaudella yleisömäärät olivat järjestäen heikot, lukuun ottamatta Stadin Derbyä, jonka 7103 katsojaa oli koko Veikkausliiga-kauden suurin yleisömäärä. Sitten tuli ilmoitus talousongelmista ja yleisöä tulikin useampaan otteluun oikein mukavasti (parhaimmillaan peräti 4007), kunnes tuli loppukausi ja varma putoaminen, eikä varsinkaan loppusarja kiinnostanut oikein ketään.
Veikkausliigassa nähtiin muuallakin melkoisia yleisöpiikkejä. HJK:n mediaanikatsojamääräkin oli yli 3600, mutta keskiarvoa paransi mukavasti Stadin Derby HIFK:ta vastaan (7052 katsojaa) sekä kaksi KuPS-peliä (5707 ja 6768). HJK:lla oli kaksi muutakin yli 4000 katsojan peliä. Muualta löytyviä merkittäviä lukemia olivat Ilves-Haka 5731 katsojaa, SJK-VPS 4096 katsojaa ja FC Honka – HJK 4015 katsojaa.
Mutta sitten voisikin verrata yleisömääriä pidemmällä ajalla. Tässä kuvaajassa on koko viimeiset viisivuotisen Veikkausliigassa pelanneet seurat.
Yksinkertaistettuna, jos HJK:n lähellä oli aiemmin muitakin seuroja, on ero nyt revennyt. HJK pääsi melko lähelle vanhoja aikoja, mutta moni muu sitten jämähtikin heikommalle tasolle. Käytännössä kaikki muut koko viisivuotisvertailun ajan Veikkausliigassa pelanneet seurat jäivät vuosien 2018 ja 2019 tasostaan useita satoja katsojia.
Murheellisimmat romahdukset ovat FC Interillä ja varsinkin Ilveksellä. Tampereella oli vielä vuonna 2019 hyvä meininki Ilveksen lähestyessä sarjan kärkeä, mutta heikko urheilullinen menestys yhdistettynä kolkkoon Ratinaan suorastaan romahdutti yleisömäärät. Eikä kehuttavaa ole myöskään Turussa, sillä FC Interiltä ei ole ainakaan 2000-luvulta löytynyt näin pientä yleisökeskiarvoa.
Puhtaita papereita 2000-luvun lukemiin ei voi antaa kovinkaan monelle. HIFK ja HJK olivat yleisömäärillä mitattuna melko hyvin aiempien vuosien keskiarvossa ja myös KuPS:lle tämä oli ihan kelpo sesonki. Ainoastaan erinomaisen kauden odotuksiin nähden pelannut FC Haka keräsi enemmän katsojia kuin keskimääräisenä kautena.
Kausi 2023 voi hyvinkin olla parempi, mutta monessa seurassa riittää miettimistä, miten saada yleisö takaisin kentän laidalle. Myös HIFK:n vaihtuminen kotkalaisiin vaikeuttanee koko sarjan yleisökeskiarvon kasvattamista, vaikkei KTP sarjan heikoimpia yleisömääriä kerännekään.
Ykkönen
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
TPS
1558
1140
418
36.67%
KTP
1415
1265
150
11.86%
FF Jaro
1144
1094
50
4.57%
KPV
967
527
440
83.49%
PEPO
804
510
294
57.65%
MP
779
634
145
22.87%
JäPS
591
264
327
123.86%
EIF
534
531
3
0.56%
Gnistan
526
445
81
18.20%
PIF
398
256
142
55.47%
PK-35
377
258
119
46.12%
SJK-Akatemia
307
193
114
59.07%
Yhteensä
790
590
200
33.90%
Jalkapallon Miesten Ykkönen on ollut jo jonkin aikaa Suomen suosituin toiseksi korkeimman sarjatason palloilusarja. Tämä ei ole muuttunut mihinkään. Mutta se mikä on muuttunut, on asema muihin sarjoihin. Ennen koronaa Ykkönen keräsi sarjana useamman yli tuhannen katsojan yleisökeskiarvoon päättyneen kauden. Ja kesällä 2020 Ykkönen oli katsojamäärissä jopa jonkin aikaa Miesten Superpesiksen edellä (kunnes tuli Superpesiksen viimeiset kierrokset ja Ykkönen alkoi syksyn edetessä hiipua). Nyt lukemista on kadonnut iso osa.
Parannusta viime kauteen ja jopa niihin koronakorjattuihin lukemiin tietysti on, mutta määristä on ainakin väliaikaisesti kadonnut joitain satoja katsojia.
Ykkösessä vaihtuvuus joukkueiden kesken on tietysti suurta ja joukkuemääräkin on kasvanut kahdella vuoden 2019 huikaisevan 1128:n katsojan jäljiltä. Onhan silläkin varmasti vaikutusta, että tuolloisista liki tuhat katsojaa tai jopa enemmän otteluun keränneistä joukkueista puuttuvat nyt syystä tai toisesta FC Haka, AC Oulu, MYPA ja MuSa.
Tuolla kaudella heikoinkin yleisökeskiarvo oli 558 ja sen jälkeen Ykköseen on noussut useita seuroja, jotka eivät yleisöä noinkaan paljoa houkuttele. Mutta toisaalta mm. EIF, TPS ja KTP jäivät jälkeen parhaista Ykkösen kausistaan.
Tälle kaudelle Ykköseen putosi KTP, mikä osaltaan selittää KTP:n muihin verrattuna pientä yleisömäärän nousua. VPS nousi kaudeksi 2022 Veikkausliigaan, RoPS ei ottanut Ykkösen sarjapaikkaa täksi kaudeksi vastaan ja MuSa, JIPPO sekä HJK Klubi 04 putosivat. Näistä kolme ensimmäistä olivat yleisömäärillä mitattuna Ykkösen parempaa kastia. KTP, PEPO, JäPS, PIF ja SJK-Akatemia eivät ehkä kokonaisuudessaan tätä aukoa täysin kyenneet korvaamaan.
Kauden kovimman yksittäisen yleisömäärän keräsi TPS, kun satavuotisjuhlaotteluun KPV:tä vastaan katseli komeat 3749 katsojaa. Päälle 2000 katsojan pääsi KTP kahdesti (26.8. KTP-Jaro 2305 katsojaa ja 11.7. KTP – KPV2215 katsojaa) sekä MP kerran (21.8. KPV:ta vastaan yleisömäärä oli 2009).
Joukkueiden kauden katsojamääriä silmäillessä huomio kiinnittyi vielä Pargas IF:n kauden parhaaseen yleisömäärään, eli 1362 katsojaan. Kun muuten katsojamäärät pyörivät yleisesti noin kolmensadan päällä, paikallisvastustaja TPS keräsi heinäkuussa Paraisille komeasti katsojia. Tämä toimi myös toisin päin, sillä TPS:n kauden toiseksi paras katsojamäärä (1928) syntyi juuri PIF:ää vastaan.
Kansallinen Liiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
Ilves
317
175
142
81.14%
KuPS
317
303
14
4.62%
HJK
316
153
163
106.54%
HPS
227
143
84
58.74%
PK-35 Vantaa
224
54
170
314.81%
Åland United
219
232
-13
-5.60%
FC Honka
207
73
134
183.56%
NJS
184
ONS
161
PK-35
161
93
68
73.12%
Yhteensä
233
151
82
54.30%
Kansallisen Liigan kohdalla on vaikea sanoa, onko tämä kehitys huono vai lopulta ihan kohtalaisen hyvä. Vuoteen 2018 verrattuna yleisökeskiarvo on hyvä, mutta puolestaan kahden parhaimman vuoden lukemiin verrattuna kausi ei ollut menestys. Hämmentävänä yksityiskohtana kuvaajan korkein lukema on ensimmäiseltä ”koronakesältä”.
Kansallisen Liigan, eli entisen Naisten Liigan, ongelmana tilastolliselta kantilta on joukkueiden suuri vaihtuvuus. Esimerkiksi täksi kaudeksi hopeamitalisti TiPS luopui sarjapaikastaan. Lisäksi osa hyviä yleisömääriä keränneistä joukkueista on kadonnut liigakartalta.
Jos tehdään vertailua vuoteen 2019, nykyjoukkueista KuPS, Ilves, FC Honka ja ONS ovat tuolloisia yleisömääriään edellä, HJK ja Åland United puolestaan jäljessä.
Viime kauteen verrattuna iso osa yleisömäärien muutoksesta on selitettävissä puhtaasti rajoitteiden poistolla ja parantuneella ilmoituskäytänteellä. PK-35 Vantaa ilmoitti käytännössä koko viime kauden nollaa, joten varsinkin heille normalisoitunut tilanne vaikutti suuresti. Mutta vaikka vertailu tehtäisiin ”koronakorjattuihin” lukemiin, vain Åland United ja KuPS olisivat ottaneet täksi kaudeksi takapakkia.
Kärkikolmikko on asetettu desimaalitarkkuuden perusteella keskiarvon mukaiseen järjestykseen. HJK oli itse asiassa kärkikolmikosta tasaisin, kun mediaanikatsojamääräkin ylsi yli kolmeensataan, mutta paras yleisömäärä jäi lukemaan 561. Ilves ja KuPS sen sijaan kirivät ohi parhaimmilla lukemillaan. KuPS:lla kauden viiden viimeisen kotipelin joukosta löytyi lukemat 600, 683 ja 609. Ilves veti tätäkin paremmaksi. Jo kesäkuussa KuPS keräsi 601 katsojaa, mutta runkosarjan päättänyt HPS-ottelu keräsi ”Superpäivän” päätteeksi Ratinaan koko Kansallisen Liigan kauden komeimman yleisömäärän: 872 katsojaa.
Kakkonen
Kakkonen on erikoinen sarja. 37 joukkuetta kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla tarkoittaa ihan käsittämättömiä eroja joukkueiden välillä. Osa joukkueista on erittäin suosittuja ja keräävät oikein mallikkaasti katsojia. Osa sitten on vaikkapa farmijengejä tai kaupunkiseudun hierarkiassa sijalla ynnä muut olevia joukkueita, jotka eivät yleisöä kiinnosta. Välillä tämä heijastuu myös niinkin yksinkertaisiin asioihin, kuin yleisömäärien ilmoittamiseen. Kaikista otteluista kun ei löytynyt yleisömäärää ja puuttellisilla tiedoilla lasketut lukemat on taulukoissa merkattu tähdellä. Näissä tapauksissa keskiarvo on yksinkertaisesti laskettu ilman kyseistä ottelua.
Pelkästään ilmoitetut ottelut laskettuna Kakkosen yleisökeskiarvo olisi 259.
Lohko A
JIPPO
374
Reipas
280
FC Futura
207*
PPJ
198
FC Kiffen
194
PeKa
183
KäPa
143*
PKKU
137*
NJS
122
KuPS Akatemia
90
FC LaPa
87
Atlantis FC
71
Yhteensä
179*
Tähdelliset lukemat avattuna: Futuralta ja Käpylän Pallolta puuttuu yksittäinen ottelu. PKKU:n yleisömäärät sen sijaan puuttuivat Palloliiton sivuilta peräti neljästä eri ottelusta.
Kakkosen lohko A ei ollut mikään yleisön suuri suosikki. Runkosarjan aikana vain JIPPO pääsi kertalleen päälle viidensadan katsojan (13.7. KuPS Akatemiaa vastaan). Lohkon ennätysyleisö nähtiin lopulta jatkosarjassa, kun JIPPO pelasi päätöskierroksella sarjanoususta Käpylän Palloa vastaan 937 katsojan edessä.
Lohko B
FC Jazz
551
MuSa
467
SalPa
422
VJS
416*
TamU
410
EPS
365
HJS
308
GrIFK
186
HJK Klubi 04
175*
KaaPo
166
Ilves-Kissat
162
Ilves/2
161
FC Honka/Akatemia
115
Yhteensä
298*
Lohko B olikin sitten huomattavasti kiinnostavampi lohko, jossa oli useita alasarjatasolle erittäin mukavia lukemia keränneitä seuroja. Kaikkein vakuuttavimmat yleisömäärät nähtiin Porin paikallisotteluissa, kun FC Jazzin kotipelissä MuSaa vastaan oli 2847 katsojaa ja MuSalla vastaavassa ottelussa oli puolestaan 2010 silmäparia. FC Jazzin yleisökeskiarvo kohentui tällä yksittäisellä ottelulla noin kahdellasadalla katsojalla ja MuSallakin liki 150:llä.
VJS ilmoitti 50-vuotisjuhlapelissä SalPaa vastaan 1400 katsojaa. Tampere Unitedin seurapäivä puolestaan keräsi HJS:ää vastaan 827 katsojaa ja paikallisottelu Ilves-Kissojakin vastaan 766 katsojaa. Hämeenlinnassa HJS-päivän yleisömäärä oli puolestaan 722. Salossa ylitettiin 500 katsojaa neljästi, parhaimmillaan FC Honka Akatemiaa vastaan 647 katsojaa.
Tässä lohkossa yleisömäärä puuttui vain kahdesta ottelusta.
Lohko C
JJK
947
FC Vaajakoski
409
Kraft
388
RoPS
306
GBK
256*
Komeetat
256
KajHa
236
VIFK
204*
JBK
125
OLS
114
Hercules
99
OTP
94
Yhteensä
293*
Myös C-lohkosta löytyi useita yleisöä kiinnostavia joukkueita. Suurin poikkeus oli Oulun joukkueet, jotka joukkueiden urheilullisesta tasosta huolimatta eivät yleisöä juuri houkutelleet.
Sarjanousuun kautensa päättänyt JJK on tässä listauksessa aivan omassa kastissaan. Joukkue ilmoitti yli tuhat katsojaa peräti viidesti (neljä kertaa runkosarjassa ja jatkosarjassa nousun varmistanut 1284 katsojan Hercules-kotimatsi) ja parhaimmillaan paikallisottelussa FC Vaajakoskea vastaan oli peräti 2052 katsojaa. Luonnollisesti myös Vaajakoskella paikallisottelu kiinnosti ja FC Vaajakosken tämän kauden ennätysyleisö oli 1568 katsojaa JJK:ta vastaan.
Kolmantena jyväskyläläisjenginä mukana oli Komeetat, jonka kauden ennätysyleisö 756 tuli vähemmän yllättäen JJK:ta vastaan. JJK pelasi Komeettoja vastaan kotikentällään puolestaan 1247 katsojan edessä ja Vaajakoski-Komeetatkin keräsi 680 katsojaa.
Maininnan arvoisia yleisömääriä olivat myös heinäkuun alun Närpes Kraft – VIFK 749 katsojaa sekä elokuussa pelattu VIFK-Kraft 503 katsojaa. Samoin haluan nostaa esille, ettei vain kaksi vuotta sitten Veikkausliigaa pelannut RoPS kyennyt keräämään stadionille yli viittäsataa katsojaa kertaakaan. Putoaminen vuoden 2018 tasosta (2625) on ollut nopea, kun yleisö on hylännyt monella tavoin syöksykierteeseen joutuneen seuran.
Myös tämän lohkon kohdalla puutteet olivat pieniä ja yleisömäärä puuttui vain kahdesta ottelusta, joten ilmoitetut keskiarvot pitänevät varsin hyvin paikkaansa.
Blogini kannalta on oikein mukavaa vaihtelua, ettei sarjan yleisömääriin tarvinnut tehdä koronakorjauksia. Korona vaikutti vielä varmasti asioihin tälläkin kaudella, mutta minkäänlaisia rajoituksia ei onneksi enää ollut.
Tämän vuoden versio keskittyy lukemien perkaamisen lisäksi vertailemaan pesäpallon tilannetta koronaa edeltäneeseen aikaan ja palautumiseen koronakuopasta.
Kuten aiemminkin, blogini käsittelee vain runkosarjan yleisömääriä. Joukkueiden eriäviin ilmoituskäytänteisiin en ota kantaa, enkä sarjan sisäisen tasapuolisuuden nimissä ota vertailuun mukaan karsintoja tai pudotuspelejä.
Aloitetaan käsittely yleiskatsauksella.
Pesäpallossa ei vuonna 2022 päästy vielä vuosien 2018 tai 2019 tasolle. Kausi oli parempi kuin kaksi edellistä vuotta, mutta aivan täysimääräisesti yleisö ei löytänyt takaisin lehtereille. Kuvaajasta erottaa varsinkin Miesten Superpesiksessä pudotuksen aiempaan, mutta ylipäätään isompi yleisömäärä aiheuttaa isommat erot. Sama tilanne on myös muissa sarjoissa, mutta absoluuttisessa yleisömäärässä mittakaava on huomattavasti pienempi. Katsotaanpa tilannetta tarkemmin sarja- ja joukkuekohtaisesti.
Miesten Superpesis
SoJy
1982
1761
221
12.55%
KPL
1597
1388
209
15.06%
ViVe
1515
1532
-17
-1.11%
JoMa
1510
1372
138
10.06%
Tahko
1455
974
481
49.38%
Manse PP
1243
980
263
26.84%
KiPa
1172
1079
93
8.62%
JymyJussit
1033
834
199
23.86%
IPV
975
758
217
28.63%
KeKi
934
955
-21
-2.20%
PattU
603*
702
-99
-14.10%
KoU
596
555
41
7.39%
KaMa
521
557
-36
-6.46%
Yhteensä
1173*
1014
159
15.68%
Miesten Superpesiksen yleisökeskiarvo jäi vuosien 2019 lukemista. Tätä kannattaa kuitenkin pitää jonkinlaisena torjuntavoittona. Vielä kesäkuun lopussa muistan seuratessani silloista kehitystä ja tilanne oli silloin todella huono ja sarjan yleisökeskiarvo oli alle tuhannessa. Heinä-elokuu meni sen sijaan jo varsin hyvin ja Superpesiksen yleisökeskiarvo nousi lopulta ihan kelvollisiin lukemiin. Lämmin sää ilmeisesti houkutteli porukan takaisin paikalle ja samalla tottumus käydä peleissä palasi, kun moni huomasikin liveurheilun olevan ihan kivaa.
Oma pieni osansa lienee myös Tampereella, kun uusittu Kaupin kenttä avautui. Sen vaikutus oli kuitenkin lopulta pienempi kuin voisi kuvitella. Mansen kotipelejä pelattiin loppukesästä varsin kovalla tahdilla, eikä suurella yleisöllä löytynyt intoa aivan jokaiseen peliin. Lisäksi alkukaudesta Manse PP pyöri vähän siellä sun täällä maakuntamatkailemassa.
Taulukossa näkyvä lukema on hivenen parempi kuin mitä se oikeasti on. Käytin laskutoimituksissani Pattijoen Urheilijoiden kohdalla vain ilmoitettuja yleisömääriä. Tämä tarkoitti kolmen ottelun jättämistä pois laskelmista. Jos nyt oletetaan loppujen yleisömäärien olleen noin kuudensadan tasolla, sarjan yleisökeskiarvo laskisi noin kymmenellä. Ero ei ole mitenkään suuri ja merkittävä.
Sarjassa nähtiin tänä kesänä useita komeita yleisömääriä. Pesisleirit ja sen sellaiset nostavat aina yksittäisten otteluiden yleisömääriä, mutta lukemista löytyy parhaimmillaan tällaisia numeroita: Sotkamo 3800, 3181, 3041, 2693, 2486 ja 2243. Vimpeli 3152, 2391 ja 2284. Kouvola 2637 ja 2016. Joensuu 2334, 2312 ja 2014. Hyvinkää 2967 ja 2276. Tampere 2508 ja 2102. Seinäjoki 2460, Kitee 2125 ja Imatra 2089.
Jos taas verrataan yleisökeskiarvoja koronaa edeltäneeseen aikaan, tämä kuvaaja kertonee tilanteen parhaiten. Kuvaajassa on vain ne joukkueet, jotka ovat olleet koko viisivuotisen otannan ajan Superpesiksessä, eli vaikkapa Mansea ei tästä löydy.
Jos kuvaajaa tulkitsee vähän laajemmin eikä mennä yksittäisiin joukkueisiin, huomaa aika monella pudotuksen vuosien 2019 ja 2020 välillä. Sen jälkeen isot seurat ovat palanneet aika pitkälti vanhalle tasolleen. Sen sijaan pienemmillä seuroilla on ollut tiukempaa ja vähän näyttäisi siltä, että heikommin menestyneiden joukkueiden kannattajat ovat keksineet muuta tekemistä kuin pesäpallon katsomisen paikan päällä.
Pesäpallossa on isojen ja pienten välinen ero tuntunut olleen kasvussa kentälläkin ja se näyttäisi heijastuvan myös yleisömääräkehitykseen. Toisaalta nämä yleisömäärät myös ruokkivat tasoeroja, joten tässä saattaa olla havaittavissa jonkinlainen itseään ruokkiva kehä.
Joka tapauksessa tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten kausi 2023 sujuu. Ainakin minua kiinnostaa kaksi kysymystä. Ensinnäkin löytääkö yleisö lehtereille heti kauden alussa eli onko yleisökeskiarvo vaikkapa tuhannen paremmalla puolella jo kesäkuussa. Ja toisekseen, jääkö perä pysyvästi jälkeen vai kuroutuvatko sarjan sisäiset erot?
Naisten Superpesis
Pesäkarhut
1136
886
250
28.22%
Kirittäret
661
648
13
2.01%
Manse PP
616
441
175
39.68%
Fera
547*
450
97
21.56%
SMJ
471
419
52
12.41%
Virkiä
466
501
-35
-6.99%
Roihuttaret
433*
346
87
25.14%
Mailattaret
425
293
132
45.05%
PöU
367
166
201
121.08%
Tahko
292
279
13
4.66%
JoMa
276
271
5
1.85%
KeKi
230
308
-78
-25.32%
Yhteensä
493
403
90
22.33%
Naisten Superpesis pääsi jo lähelle viidensadan katsojan rajaa mikä on ihan kelpo tulos, kun ennen koronaa sarjan yleisökeskiarvo oli 522. Tähän on muutama pääsyy. Kaikkein selvin on Pesäkarhujen paluu lähelle huippuaikojen lukemiaan. Sen voi todeta ihan katsomalla näitä käppyröitä:
Muutoinhan kuvaajasta ei mitään isoa koronakuoppaa tahdo edes löytää. Tällä kaudella moni seura paransi toki hivenen aiempien vuosien lukemiaan, mutta yleisökeskiarvoihin korona ei lopulta ihan hirvittävän paljoa purrut. Oikeastaan ainoa vähän selvempi kuoppa on Pesäkarhujen lisäksi Feralla, ja tuo kuoppa olisi varmaan vähän vielä selkeämmin havaittavissa, mikäli Fera-Pesäkarhut -ottelulle olisi ilmoitettu yleisömäärä.
Yhden Feran ottelun lisäksi yksi Roihuttarien peli puuttuu myös tilastoista. Tässäkin tapauksessa toimin samoin kuin Miesten Superpesiksen kohdalla, eli yleisökeskiarvolaskelmissa ei ole tuota ottelua huomioitu ollenkaan.
Toinen iso muutos ja positiivista kehitystä selittävä tekijä on joukkueiden muuttuminen. Pudonneet seurat eli Pesä Ysit, Mynämäen Vesa ja Siilinjärven Pesis olivat viime vuoden yleisömäärätilastoissakin kolme viimeistä. Tilalle nousi Vaasan Mailattaret ja Pöytyän Urheilijat, jotka keräsivät sarjan yleistasoon nähden kelpo lukemat.
Pesäkarhut oli tosiaan sarjan suosituin kotijoukkue ja paikalliskamppailu Rauman Feraa vastaan keräsi paikalle peräti 2009 katsojaa. Muutenkin parhaat lukemat ovat kelpoa luettavaa. 1150, 1044,1063, 1166, 1208, 1370, 1187… Pieninkin lukema oli alkukauden 780 katsojaa. Vastaaviin lukemiin ei kovin monella paikkakunnalla päästy. Manse PP pelasi kotonaan kahdesti yli tuhannen katsojan edessä ja Kirittärien listalta löytyy myös yksi 1132 katsojan peli.
Ehkä silmiinpistävin ottelu oli Hyvinkään Tahkolla, jonka yleisökeskiarvo oli 292 ja mediaani 232,5. Tahkolla oli kuitenkin yksi 1035 katsojan ottelu, mitä selitti suurelta osin käynnissä ollut pesäpallon suurleiri.
Miesten Ykköspesis
HP
767*
997
-230
-23.07%
Lippo
661
713
-52
-7.29%
Lohi
454
533
-79
-14.82%
SiKi
378
376
2
0.53%
PuPe
356
365
-9
-2.47%
APV
348
421
-73
-17.34%
Ankkurit
343
360
-17
-4.72%
LP
300*
441
-141
-31.97%
HP-K
269
160
109
68.13%
Ura
267
244
23
9.43%
Tarmo
221
221
0
0.00%
KPL
209
84
125
148.81%
Yhteensä
372
361
11
3.05%
Ykköspesiksen yleisökeskiarvon kehitys on viime vuosina ollut erikoista. Ennen koronaa lukemat pyörivät vähän päälle neljässäsadassa, korona tuli ja monen sattuman kautta sarjan yleisökeskiarvo jopa nousi. Tämä ja aiempi kausi sen sijaan ovat vähän vaisumpia.
Ikävä kyllä Ykköspesiksen datastakin puuttui kaksi ottelua. Koko sarjan mittapuulla vaikutus katsojakeskiarvoon olisi korkeintaan parin katsojan luokkaa, mutta Haminan ja Loimaan Palloilijoille tuo yksittäinen ottelu olisi tietysti voinut vaikuttaa enemmänkin.
Isoimmat joukkuekohtaiset muutokset viime kauteen selittyvät sarjatasojen muutoksilla. HP putosi Superpesiksestä ja keskiarvo romahti. Sarjaan puolestaan nousivat Haapajärven Pesä-Kiilat sekä Kouvolan Pallonlyöjien kakkosjoukkue ja näiden joukkueiden yleisökeskiarvo parani roimasti.
Yleisilme viime kauteen on kuitenkin varsin surullinen ja yleisömääriltään suurimmat joukkueet jäivät lähes kaikki miinukselle. Loimaan kohdalla tosin perustason muutos ei ollut näin raju. Viime kaudella tenavaleirin aikana LP:n pelissä ilmoitettiin 1650 katsojaa, ja ilman tuota peliä muutos olisi vain 20 katsojaa pakkasella.
Sarjan suurimman yksittäisen yleisömäärän keräsi HP: 1126 katsojaa Kouvolaa vastaan. Päälle tuhannen päästiin kertaalleen myös Oulussa. 1070 katsojaa todisti kesäkuussa Lipon voittoa Simon Kiristä.
Kevään viimeinen yleisömääräkattaus ja vuoroon vielä se eniten yleisöä keräävä laji.
Kuten useammassa tämän kuun tekstissä olen todennut, korona on tehnyt datasta vertailukelvotonta. Siksi poikkeuksellisesti en tee vertailuja, vaan sarakkeissa on kaikkien otteluiden yleisökeskiarvot sekä ”koronasiivotut” lukemat. Jälkimmäisissä on otettu pois selkeimmät koronarajoitetut pelit, mutta tämä ei tarkoita tietenkään, etteikö joitain rajoituksia olisi voinut olla.
Lukemiin ei ole sisällytetty pudotuspelejä tai karsintoja.
Liiga
Ilves
5433
6269
Tappara
5185
5761
HIFK
4884
6322
Kärpät
3235
4044
TPS
3018
3622
Lukko
2528
2937
HPK
2392
2758
KalPa
2333
2589
JYP
2286
2448
KooKoo
2201
2445
Pelicans
2183
2719
Sport
2024
2638
Jukurit
1915
2291
SaiPa
1911
2288
Ässät
1530
1836
Yhteensä
2872
3389
Sarakkeet: Joukkue – Yleisökeskiarvo – Siivottu yleisökeskiarvo
Lukemia silmäillessä kannattaa huomata, että ilmoituskäytänteet vaihtelevat. Ainakin Ässät (ja jos vanhat merkit pitävät paikkaansa niin KooKoo?) ilmoitti vain oikeasti paikalla olleet katsojat, kun taas joillain joukkueilla luvuissa on mukana mm. kausikortit. Kuten yleensäkin, ilmoitetut yleisömäärät kannattaa käsittää suuntaa antavina.
Joka tapauksessa korona näkyy kyllä lukemissa selvästi. Jopa koronasiivotut lukemat ovat kaukana Liigan normaaleista lukemista ja vain parilla paikkakunnalla päästiin lähelle tavallisia aikoja.
Tampereen uusi halli valmistui kesken kauden ja koronasta huolimatta Tappara sekä Ilves saivat kerättyä tämän ansiosta mukavan katsojakeskiarvon. En nyt mene varmaksi sanomaan, mutta muistikuvieni mukaan koronarajoituksia taidettiin kompensoida joillain ottelusiirroilla, mikä tietysti auttoi asiaa entisestään.
Liigan tilastosivulta katsottuna koko kauden yleisökeskiarvot eriävät näistä lukemista ihan hivenen. Se johtuu vain ja ainoastaan siitä, ettei Liigan (tai Jääkiekkoliiton) sivujen yleisömäärätilastoissa osata tehdä pyöristyksiä.
Mestis
RoKi
902
1017
TUTO Hockey
615
695
JoKP
601
704
Kiekko-Espoo
502
591
Hermes
491
606
Hokki
452
488
IPK
432
506
FPS
416
471
Ketterä
412
478
SaPKo
403
455
Kiekko-Vantaa
300
340
Peliitat
285
350
KeuPa HT
281
314
KOOVEE
255
288
Yhteensä
453
521
Sarakkeet: Joukkue – Yleisökeskiarvo – Siivottu yleisökeskiarvo
Myös toiseksi korkeimmalla tasolla koronakausi näkyi ja normaalista jäätiin vähintään joillain sadoilla. Odotetut seurat pysyivät listauksen kärkipäässä, joskin RoKin ero muihin oli jopa yllättävän suuri.
RoKi keräsi vielä pudotuspeleissäkin todella hienoja yleisömääriä, joten periaatteessa potentiaalia olisi vieläkin käytettävissä.
***
Vielä pikaisesti loppuun; Jääkiekkoliiton tulospalvelun käytettävyys yleisömäärien haussa kaipailisi vähän parannettavaa. Vielä kun yleisömäärät alemmilla sarjatasoilla ovat pienehköjä, niin sanotaan vain muutama lukema.
Suomi-sarjassa suurimmat yleisökeskiarvot keräsivät Nokian Pyry (307), Raahe-Kiekko (300) ja Muik Hockey (270). Muut jäivät kärkikolmikosta kauas. Koko sarjan yleisökeskiarvo jäi lukemaan 165. Näitä lukuja toki söivät koronarajoitukset, joita en tämän tasoisilla lukemilla lähtenyt lukemista siivoamaan. Naisten Liigan suurin yleisökeskiarvo näyttäisi olleen Kärpillä (114).
Kuten muidenkin tämän talven lajien kanssa, en tee koripallostakaan isompaa analyysiä. Korona teki minkäänlaisesta vertailusta aiempaan hyödytöntä.
Tärkeimpänä pidänkin vain yleisökeskiarvojen tallentamista ja siksi taulukoissa ei ole vertailua aiempien vuosien yleisömääriin. Sen sijaan teen kaksi saraketta, joissa ensimmäinen kertoo kaikkien pelien yleisökeskiarvon ja toisesta sarakkeesta on siivottu ilmiselvimmät koronarajoitetut pelit pois. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö jotain rajoitteita olisi ollut ja näihin lukemiin kannattaa suhtautua hieman suuntaa antavina.
Yleisenä havaintona koripallossakin yleisömäärät putosivat talvella ja varsinkin talven isojen koronarajoitusten jälkeen yleisöä oli lehtereillä vähemmän, vaikka rajoituksia ei ollutkaan. Mitä lähemmäs kevättä mentiin, sitä normaalimpia lukemat alkoivat taas olla.
Lukemat ovat runkosarjan ja jatkosarjojen lukemia eikä keskiarvoihin lasketa pudotuspelejä tai karsintoja.
Korisliiga
Vilpas
955
1019
Lahti Basketball
831
886
Seagulls
809
992
Karhu
711
821
KTP-Basket
633
859
Pyrintö
550
629
Kataja
548
729
Kouvot
482
513
Bisons
457
457
Korihait
435
435
BC Nokia
405
463
Kobrat
381
435
Yhteensä
599
677
Sarakkeet: Joukkue – Yleisökeskiarvo – Siivottu yleisökeskiarvo
Korisliigassa viidellä paikkakunnalla päästiin yksittäisissä otteluissa yli tuhannen katsojan. Vilppaalla oli seitsemän yli tuhannen katsojan peliä, Seagullsilla kuusi, Lahdella kolme ja Kauhajoella sekä Pyrinnöllä yksi.
Runkosarjan suurin yleisömäärä nähtiin Salon Vilppaan kauden kotiavauksessa, jolloin matsia oli katsomassa 1427 katsojaa.
Naisten Korisliiga
Peli-Karhut
420
545
Kouvottaret
203
239
Honka
183
199
Catz
174
202
Espoo Basket Team
168
182
Veto
144
168
Alku
117
138
ToPo
102
110
HBA-Märsky
66
86
Pyrintö
58
69
Yhteensä
164
191
Sarakkeet: Joukkue – Yleisökeskiarvo – Siivottu yleisökeskiarvo
Naisten Korisliigan yleisömäärät eivät kovin suuriksi yltäneet, mutta yksi joukkue tekee sarjan yleisökeskiarvoista koostamisen arvoisen. Peli-Karhujen yleisökeskiarvoilla päästään kaikki lajit mukaan lukienkin naisten listalla erittäin korkealle.
***
Miesten I divisioona A:sta en laskenut tarkkoja ”koronakorjattuja” yleisömääriä kaikilta seuroilta. Koko sarjan kaikkien otteluiden yleisökeskiarvo oli 132 katsojaa. Eniten yleisöä per ottelu keräsivät Äänekosken Huima (239 / 299), Oulu Basketball (216) ja Tapiolan Honka (187 / 229). Oulun pelien oikea yleisökeskiarvo on vaikea sanoa, sillä parin tammikuisen nollapelin lisäksi kauden lopussa parissa kotiottelussa yleisömäärä on myös nolla. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Mutta jos kaikki nämä nollat siivotaan pois, yleisökeskiarvo olisi peräti 339.
Taas muistutus alkuun. että koronavuosien vuoksi tässä viestissä ei ole mitään isompaa analyysiä ja vertailua aiempaan, koska viimeisten vuosien datalla siinä ei yksinkertaisesti ole järkeä.
Tämän vuoksi viestien pääasiallinen tarkoitus on vain kertoa yleisökeskiarvot ja siksi taulukoissa ei ole vertailua aiempien vuosien yleisömääriin. Sen sijaan teen kaksi saraketta, joissa ensimmäinen kertoo kaikkien pelien yleisökeskiarvon ja toinen sarake on siivottu aivan pienimmistä yleisömääristä (tällä on pyritty ottamaan pahimmat koronarajoitukset pois. Raja asetettu kahteenkymmeneen). Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö jotain rajoitteita olisi ollut ja näihin lukemiin kannattaa suhtautua hieman suuntaa antavina.
Lukemat ovat runkosarjan lukemia eikä keskiarvoihin lasketa pudotuspelejä tai karsintoja.
Miesten F-liiga
Classic
566
669
SPV
503
592
Happee
489
574
Oilers
420
496
TPS
385
417
Indians
379
448
OLS
345
374
Karhut
288
312
EräViikingit
279
362
KrP
256
302
Jymy
245
288
LASB
222
261
Steelers
205
242
Tiikerit
136
177
Yhteensä
337
395
Sarakkeet: Joukkue – Yleisökeskiarvo – Siivottu yleisökeskiarvo
Kaikki joukkueet joutuivat pelaamaan useamman pelin ilman katsojia / vähillä katsojilla ja sillä on iso vaikutus toteutuneisiin yleisömääriin. Lukemat jäivät muutenkin kauas totutusta tasosta, mutta eiköhän kaudella 2022-2023 olla taas normaalimmissa luvuissa.
Muista sarjoista sen verran, että ”koronasiivotuissa” lukemissa Miesten Divari päätyi yleisökeskiarvoon 128 ja Naisten F-liiga lukemaan 105. Divarissa suurimmat siivotut yleisökeskiarvot keräsivät Josba (221), LNM (206) ja FBC Turku (196). Naisten Liigan kärjen puolestaan muodostivat Classic (172), EräViikingit (168) ja FBC Loisto (153.)
Kuten jo aiemmassa tekstissä totesin, korona teki myös tämän kauden tilastoista vertailukelvottomia mihinkään aiempaan kauteen, joten pidän pääasiallisena tehtävänäni laittaa yleisökeskiarvot muistiin.
Taulukoissa ei ole vertailua aiempien vuosien yleisömääriin. Sen sijaan teen kaksi saraketta, joissa ensimmäinen kertoo kaikkien pelien yleisökeskiarvon ja toinen sarake on siivottu aivan pienimmistä yleisömääristä (tällä on pyritty ottamaan pahimmat koronarajoitukset pois). Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö jotain rajoitteita olisi ollut.
Lukemat ovat runkosarjan lukemia eikä keskiarvoihin lasketa pudotuspelejä tai karsintoja.
Miesten Mestaruusliiga
Hurrikaani
454
524
Savo Volley
394
421
Etta
364
420
Tiikerit
357
446
VaLePa
341
442
Loimu
339
462
TUTO Volley
311
396
Ducks
300
375
Akaa-Volley
293
338
Hurmos
265
347
Team Lakkapää
67
253
Yhteensä
317
412
Sarakkeet: Joukkue – Yleisökeskiarvo – Siivottu yleisökeskiarvo
Tilastojen takaa voisin mainita, että pienen yleisöttömän jakson jälkeen yleisömäärät tuntuivat olevan vielä jonkin aikaa pienemmät verrattuna vaikkapa marraskuuhun. Tämä on malliesimerkki, kuinka korona vaikutti käyttäytymiseen, vaikka paikalle olisikin saanut ottaa yleisöä.
Lisähuomiona todettakoon, etten usko Team Lakkapään yleisömääriin. Suurin osa kaudesta on nollaa ja uskoakseni moni yleisömäärä on vain jäänyt ilmoittamatta. Ikävän yleinen ilmiö varsinkin vähän pienemmissä lajeissa tai alemmissa sarjoissa, kun tuloksellisesti kausi ei ole mennyt ihan putkeen.
Kauden suurin yleisömäärä nähtiin jo lokakuussa, kun Loimaalla Hurrikaani pelasi Akaa-Volleytä vastaan 767 katsojan edessä.
Naisten Mestaruusliiga
Hämeenlinna
456
456
LP Viesti
444
444
Pölkky
278
340
WoVo
255
292
LP-Vampula
232
265
OrPo
226
278
JymyVolley
177
258
LP Kangasala
173
212
LiigaPloki
162
182
Helsinki Volley
111
127
Puijo Wolley
104
111
Yhteensä
238
273
Sarakkeet: Joukkue – Yleisökeskiarvo – Siivottu yleisökeskiarvo
Naisten liigan yleisömäärissä mentiin pitkälti samoja suuntaviivoja kuin miesten puolella ja varsinkin alkuvuosi koronarajoitusten purun jälkeenkin oli Naisten Mestaruusliigassakin vaisu.
Kauden suurimman yksittäisen yleisömäärän keräsi Hämeenlinna, jonka ottelu LP Kangasalaa vastaan kiinnosti 700 katsojaa.
Paluu tämän projektin ääreen. Koska tämä talvi oli edelleen koronatalvi ja kaikenlaiset vertailut aiempaan ovat muun muassa rajoitteiden vuoksi parhaimmillaankin suuntaa antavia ja heikoimmillaan täysin vertailukelvottomia, tyydyn tänä talvena vain laskemaan yleisökeskiarvot ilman isompia analyysejä pl. huomattavimmat datasta löytyvät kummallisuudet.
Tavoitteenani on saada tästä eteenpäin talvella pelattujen sarjojen yleisökeskiarvot suht ripeällä aikataululla esille.
Aloitan urakkani jääpallosta ja Bandyliigasta.
Bandyliiga
Teen nyt hivenen aiemmasta poikkeavan taulukon. En vertaile yleisömääriä aiempiin vuosiin. Sen sijaan teen kaksi saraketta, joissa ensimmäinen kertoo kaikkien pelien yleisökeskiarvon ja toinen sarake keskiarvot niistä peleistä, joissa ilmoitettu yleisömäärä on jotain muuta kuin 0 tai 1. Tämähän ei tietenkään poista mahdollisuutta, etteikö jonkinlaisia rajoituksia olisi voinut olla voimassa.
Lukemiin on laskettu runkosarja sekä jatkosarjat.
Joukkue – Yleisökeskiarvo – Siivottu yleisökeskiarvo
Akilles
552
614
Veiterä
187
187
Kampparit
155
349
WP 35
139
139
Narukerä
131
393
JPS
126
179
HIFK
117
130
OLS
61
68
Botnia
44
49
Yhteensä
168
212
Kuten tästäkin näkyy, ilmoitettujen yleisömäärien perusteella Narukerä ja Kampparit joutuivat pelaamaan useita otteluita tyhjille katsomoille. Se vaikuttaa voimakkaasti paitsi joukkueiden yleisökeskiarvoon niin myös koko sarjan yleisökeskiarvoon.
Ainoa mittari 