Jääkiekon yleisömäärät 2019-2020

Lopetan kevään yleisömääräkatsauksen Suomen suosituimpaan lajiin. Kuten muutkin talvikauden palloilusarjat, COVID-19 keskeytti myös jääkiekon. Tämä näkyy voimakkaasti Liigan numeroissa, kun yksi seitsemän ottelun kierros pelattiin tyhjille katsomoille.

Mutta katsotaan yleisömäärädataa tarkemmin.

Liiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

HIFK	6986	7100	-114	-1,61 %
Ilves	5637	5042	595	11,80 %
Tappara	5248	5227	21	0,40 %
Kärpät	5160	5260	-100	-1,90 %
TPS	4391	5462	-1071	-19,61 %
Ässät	4217	4225	-8	-0,19 %
KooKoo	3943	3313	630	19,02 %
HPK	3930	3845	85	2,21 %
JYP	3760	3748	12	0,32 %
Lukko	3713	3663	50	1,37 %
Pelicans	3516	4018	-502	-12,49 %
SaiPa	3406	3264	142	4,35 %
KalPa	3304	3441	-137	-3,98 %
Jukurit	2694	2869	-175	-6,10 %
Sport	2642	3000	-358	-11,93 %
Yhteensä	4172	4232	-60	-1,42 %

Kuten todettua, lukemat eivät ole vertailukelposia viime kauteen, sillä Ilves oli ainoa joukkue, joka ehti pelata kaikki 30 kotiotteluaan normaalisti. Liigan yleisökeskiarvo ennen tyhjien katsomoiden edessä pelattua runkosarjan toiseksi viimeistä kierrosta oli 4239, viimeistä kierrostahan ei lopulta pelattu ollenkaan. Lopullinen yleisökeskiarvo olisi normaaleissa olosuhteissa ollut viime kauden nurkilla ja todennäköisesti hivenen sen päälle. 

Viime keväänä tuli mainittua Liigan katsojakeskiarvon olleen pienin sitten kauden 1984-1985. Tämä siis pitää paikkaansa nytkin, tällä kertaa tosin ainakin osin poikkeusolosuhteiden vuoksi.

Peruutetun viimeisen kierroksen vuoksi osa joukkueista jäi 29 kotiotteluun, mutta osalla keskiarvo laski tyhjien katsomoiden edessä pelatun ottelun takia. Näiden joukkueiden yleisökeskiarvo ilman tuota ottelua näyttäisi tältä, suluissa muutos viime kaudesta:

HIFK 7228 (+128)
Tappara 5429 (+202)
Ässät 4363 (+138)
Pelicans 3638 (-380)
KalPa 3419 (-22)
Jukurit 2787 (-82)
Sport 2734 (-266)

Tämä tilasto näyttää ylempänä olevaan taulukkoon verrattuna huomattavasti erilaiselta. HIFK ja Ässät nousevat miinukselta plussalle, Tappara päätyy kunnon nousuun ja muidenkin joukkueiden tappiot näyttävät maltillisemmilta, vaikkei Sportia ja Pelicansia tämänkään jälkeen voi kehua.

Olen jo pidempään käyttänyt vertailuryhmää seuratessani Liigan yleisökeskiarvon pidemmän aikavälin kehitystä. Poikkeustilanteen vuoksi koen tämän vertailuryhmän olevan aiempaakin tärkeämpi. Ryhmässä ovat mukana kaikki koko vuosituhannen Liigassa pelanneet joukkueet (eli nykyjoukkueista putoaa KalPa, Sport, KooKoo ja Jukurit, vanhoilta kausilta Blues ja Jokerit). Aiemmin vertailuryhmästä on poistettu poikkeuksena vain ulkoilmaottelut, mutta nyt lukemista on puhdistettu myös ”koronaottelut”.

Tämäkin tilasto painui niukasti miinukselle. Pelicansin ja TPS:n pudotus oli sellainen, jota Ilveksen positiivinen kehitys ei kyennyt kompensoimaan. Joka tapauksessa vertailuryhmän perusteella voidaan sanoa ”perinteisten” liigajoukkueiden otannan olevan Jokereiden jälkeisessä ajassa vuodesta toiseen melko lailla vakaalla tasolla.

Joukkuekohtaisia lukemia katsomalla löytää ihan mielenkiintoisia pointteja.

• Sarjan suurimman positiivisen yllättäjän eli KooKoon yleisökeskiarvo oli nykyisen liigataipaleen paras. Sen sijaan kaksi muuta melko tuoretta liigajengiä eli Sport ja Jukurit keräsivät nykyisen urakkkansa pienimmät yleisömäärät.
• HPK:n yleisökeskiarvo jäi yhden katsojan päähän 2000-luvun parhaasta yleisökeskiarvosta (2000-luvun ennätys on kaudelta 2012-2013).
• HIFK oli matkalla 2000-luvun kolmanneksi parhaaseen yleisökeskiarvoon. Nyt joukkue joutui tyytymään vain hivenen keskivertoa parempaan suoritukseen.
• Ilves on edellisen kerran kerännyt tämän kauden kaltaisia yleisömääriä yli kymmenen vuotta sitten.
• Kärppien tämän kauden yleisökeskiarvo oli 2000-luvun toiseksi heikoin.
• TPS:n katsojakeskiarvo ei ollut jäänyt 2000-luvulla kertaakaan alle 5000:n katsojan. Nyt sen alle mentiin ja roimasti.
• Jo mainitut KooKoo, HIFK, HPK ja Ilves päätyivät luonnollisesti 2000-luvun pitkän aikavälin mediaanin yläpuolelle. Samoin tekivät JYP ja Ässät. Myös Tappara olisi normaalilla viimeisellä kierroksella todennäköisesti päätynyt tämän vuosituhannen otannassa keskimääräistä parempiin lukemiin. Lukko puolestaan oli keskimääräisen tason tuntumissa.
• Jukurien, Sportin, Kärppien ja TPS:n lisäksi myös Kalpa, Pelicans ja SaiPa keräsivät tavanomaista heikommin yleisöä, Pelicans jopa selvästi.

Seuraavan liigakauden yleisömääriin vaikuttaa vahvasti kaksi kysymystä: milloin aloitetaan ja onko silloin rajoituksia? Liiga on ammattilaissarja ja joukkueilla on suomalaiseen urheiluun huomattavat määrät resursseja, mutta samalla joukkueilla on myös ammattilaissarjan kulut. Jo nyt joukkueet ovat turvautuneet palkkojen leikkauksiin ja lomautuksiin. Mikäli seuraavan kauden alku venyy ja venyy, alkaa konkreettisesti ihan toisenlaiset pudotuspelit.

Mestis
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

TUTO	1317	1124	193	17,17 %
RoKi	1053	1359	-306	-22,52 %
IPK	946	780	166	21,28 %
Jokipojat	913	1201	-288	-23,98 %
SaPKo	858	973	-115	-11,82 %
Ketterä	776	725	51	7,03 %
Hermes	762	793	-31	-3,91 %
Hokki	648	581	67	11,53 %
KOOVEE	539	498	41	8,23 %
Peliitat	489	554	-65	-11,73 %
K-Vantaa	461	436	25	5,73 %
KeuPa HT	384	429	-45	-10,49 %
Yhteensä	763	771	-8	-1,04 %

Toisin kuin Liiga, Mestis ehti päättää runkosarjan juuri ennen koronarajoituksien asettamista. Niinpä luvut ovat verrannollisia viime kauteen.

Mestiksen yleisömääräkehitys näyttää tältä:

Pitkällä aikavälillä kehitys näyttää hirveältä, mutta lasku on sentään tasaantunut. Kaaviota silmäilemällä huomaa hyvin keskiarvon romahtamisen kauden 13-14 jälkeen (Sport Liigaan), samoin kausien 14-15 ja 15-16 jälkeen, kun ensin KooKoo ja sitten Jukurit nostettiin Liigaan. Kaudeksi 2016-2017 Mestikseen tuli Espoo United, joka vielä ensimmäisellä kaudellaan keräsi Liiga-Bluesin raunioilta ihan kelpo yleisömäärät, tuon kauden jälkeen Mestiksen yleisökeskiarvo on pyörinyt 760:n ja 770:n tuntumissa.

Joukkuekohtaisia yleisömääräkehityksiä katsoessa kokonaisuus ei näytä hyvältä. Muutamalla joukkueella meni tietysti oikein hyvin. TUTO pääsi parin vaikeamman vuoden jälkeen takaisin nousu-uralle ja pitkän aikavälin mediaanin päälle. Sarjan kärkipäähän puskenut IPK teki Mestis-aikakautensa yleisöennätyksen, samoin teki KOOVEE. Kolmatta kautta Mestistä pelaava Ketterä paransi viime kaudesta, mutta jäi edelliskaudesta.

Mutta sitten on se heikompi puoli. Sarjanousija Hokki pesi yleisömäärissä mitattuna konkurssiin ajautuneen LeKin valtavalla marginaalilla, mutta sarjajumboksi ajautunut joukkue ei Mestis-jäillä ollut jäänyt koko 2000-luvun aikana näin heikkoon yleisökeskiarvoon.

Rovaniemellä RoKi:lla oli alla kaksi oikein hyvää kautta yleisömäärissä mitattuna, mutta nyt tilanne on normalisoitunut, osin varmasti remontin vuoksi. Jokipoikien yleisökeskiarvon kehitys oli puolestaan hyytävä ja näin heikkoa lukemaa ei joukkue ollut Mestiksessä nähnyt koko 2000-luvulla. SaPKon yleisökeskiarvo putosi myös huomattavasti, mutta joukkue on kuitenkin vielä mediaanilukemissa.

KeuPan yleisökeskiarvo on joukkueen Mestis-historian heikoin, Kiekko-Vantaalla toiseksi heikoin ja Peliitoilla sekä Hermeksellä kolmanneksi heikoin.

Kokonaisuutena, ei tämä nyt hirvittävän hyvältä kuitenkaan näytä.

Ensi kaudeksi Mestis suunnittelee laajentumista kahdella joukkueella. Jos Kiekko-Espoo ja FPS sarjaan nousevat, on heillä mahdollisuus kyllä tukevoittaa sarjan yleisökeskiarvoa. Forssassa on pitkät kiekkoperinteet ja varsinkin Espoossa on huomattava yleisöpotentiaali. Mutta kuten muuallakin, Mestis-joukkueiden taloustilanne on tukala ja sitä se oli jo ennen pandemiaa. Katsotaan siis kuinka monella joukkueella sarjaa lähdetään sitten joskus pelaamaan.

Suomi-sarja
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

Kiekko-Espoo	670	496	174	35,08 %
FPS	446	403	43	10,67 %
Pyry	403	356	47	13,20 %
Laser HT	379	113	266	235,40 %
Raahe-Kiekko	357	301	56	18,60 %
Titaanit	330	344	-14	-4,07 %
S-Kiekko	263	344	-81	-23,55 %
Haukat	243	263	-20	-7,60 %
MuIK Hockey	230	214	16	7,48 %
JHT	219	218	1	0,46 %
Hunters	219	203	16	7,88 %
D-Kiekko	157	123	34	27,64 %
Riemu	135	174	-39	-22,41 %
Karhu HT	105	70	35	50,00 %
HC Giants	89	73	16	21,92 %
HCIK	68	99	-31	-31,31 %
Yhteensä	271	258	13	5,04 %

Tässä vaiheessa joudun kyllä lähinnä toivomaan, että laskin Suomi-sarjan tilastot oikein. Jääkiekkoliiton tulospalvelu kyllä tarjoaa yleisömäärät, mutta jatkosarjojen joukkuetilastoissa näytetään kauden kaikki pelatut ottelut, mutta yleisömäärät vain jatkosarjasta. Tämä antaa hyvät eväät väärille laskelmille.

Jos nyt kuitenkin oletetaan minun laskeneen oikein, Suomi-sarjan yleisökeskiarvo jatkoi nousuaan. Yksi osa tätä kehitystä oli isompaan halliin siirtyneen Kiekko-Espoon hienossa yleisömääräkehityksessä.

Suomi-sarjan runkosarjan kolmen kärki (ennen ylempää jatkosarjaa) oli myös tämän listan kärki eli Kiekko-Espoo, FPS ja Pyry. Tämän jälkeen sarjataulukosta löytyivät D-Kiekko, JHT, Hunters ja Raahe-Kiekko, joten aivan yksi yhteen menestys ja yleisömäärä ei kyllä mene. Mutta näihin vaikuttaa luonnollisesti useampi asia, esimerkiksi D-Kiekko ei ole kaupungin ykkösjoukkue, toisin kuin vaikkapa Espoossa, Forssassa tai Nokialla.

Laser HT:n kehitys on huima, sikäli jos se pitää paikkaansa. Voiko pelkkä paluu Oulun jäähalliin vaikuttaa noin paljon? En kuitenkaan lähtenyt tätä lukemaa tarkistamaan, sen verran hirvittävää tuota liiton tulospalvelua on käyttää. Jos joku tietää, miten voin helposti katsoa vaikkapa kaikkien Laserin kotiotteluiden yleisömäärätiedot, kertokaa toki minullekin. Omilla taidoillani tämän tiedon hakeminen veisi ikuisuuden.

Kuten Mestiksen kohdalla kirjoitin, Kiekko-Espoota ja FPS:ää ollaan nostamassa Mestikseen. Kahden kärkijoukkueen nostaminen todennäköisesti laskisi Suomi-sarjan yleisökeskiarvoa.

…

Suomen ja jääkiekon suurin yleisökeskiarvo tuli totutusti Helsingistä. Nykyään KHL:ssä kiekkoileva Jokerit keräsi 8845:n katsojan yleisökeskiarvon, nousua aiemmasta kaudesta oli vajaan sadan verran.

Naisten jääkiekko ei puolestaan edelleenkään isoja yleisömassoja kosiskele, Naisten Liigan runkosarjan suosituin joukkue oli vaatimattomallakin yleisökeskiarvolla HIFK (144), mutta alempi loppusarja laski joukkueen yleisökeskiarvoa. Koko kauden kärki näyttäisi olleen Kärpät (ilmeisestikin 127 katsojaa). Kuvaavaa naisten jääkiekon heikolle suosiolle on se, että jääkiekon Nuorten SM-liigan suosituin joukkue (myös Kärpät) keräsi peleihin keskimäärin yli 200 katsojaa.

…

Lähteet:
Liigan joukkuetilastot
Jääkiekon tilastopalvelu
KHL:n englanninkieliset sivut

Siinä oli tämän kevään blogitekstit. Palataan yleisömäärätilastojen pariin sitten kun joskus on yleisön edessä urheiltu.

Käsipallon yleisömäärät 2019-2020

Olen pitänyt silmällä käsipallon yleisömääriä jo jonkin aikaa, mutta en käsipallosta aiemmin kirjoittanut paria sivuhuomiota enemmän. Asia muuttuu nyt, sillä yleisökeskiarvo kohosi sellaisiin lukemiin, että laji on ansainnut lyhyen blogitekstin.

Käsipallon SM-liiga

BK-46	622
SIF	330
Cocks	317
HIFK	274
GrIFK	265
ÅIFK	224
PIF	219
Dicken	201
Yhteensä	306

En todellakaan tiedä mitä käsipallossa on nyt tehti, sillä tällaisia lukemia ei sarjassa ole nähty aiemmin. Kuten SM-sarjojen yleisökehityksestä voi havaita, ainakin tämän pitkähkön ajanjakson aiempi runkosarjan ennätys oli kauden 2014-2015 263 katsojaa. Edellisen kauden yleisökeskiarvo oli puolestaan 235. Nyt sitten tehtiin suuri loikka eteenpäin ja rikottiin ensimmäistä kertaa kolmensadan raja.

BK-46 on blogini perustamisen jälkeen käväissyt 500 katsojan yleisökeskiarvon ylittäneiden joukkueiden listoilla, mutta nyt joukkue hyppäsi kertaheitolla yli kuuteensataan. Yli 500 katsojaa ilmoitettiin seitsemässä kotiottelussa yhdeksästä, paras lukema Karjaalla oli Cocksia vastaan: 858 ilmoitettua katsojaa.

Yli viidensadan katsojan otteluita nähtiin BK-46:n lisäksi kolme. Kahta isännöi SIF (BK-46:tta vastaan runkosarjassa 543 katsojaa ja jatkosarjassa 503 katsojaa) ja yhtä ÅIFK, jonka järjestämä ”Derby Day” toi paikalle peräti 678 katsojaa. Muutoin Turussa ÅIFK ei kerännyt kovinkaan isoja massoja, mediaanikin jäi vaatimattomaan lukemaan 162.

Käsipallon varsinaisen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 295 ja kun mukaan laitetaan jatkosarjat, sarjan katsojakeskiarvoksi muodostui 306. Koronaviruksen vuoksi jatkosarjoissa jäi jokaiselta joukkueelta yksi kotiottelu pelaamatta ja jo pelattujen jatkosarjan otteluiden perusteella keskiarvo olisi voinut nousta entisestään. Käsipallojoukkueet menetettivät samalla pudotuspelit ja niiden tuomat tuotot, mutta blogini mainitsemiin katsojakeskiarvoihin tällä ei tietysti ole vaikutusta.

Naisten SM-sarjan yleisökeskiarvoksi muodostui 140, joka on sarjan historian toiseksi paras lukema. Sarjan yleisömäärien veturina toimi GrIFK, jonka kauden yleisökeskiarvo oli 270. Luonnollisesti joukkueelta löytyi myös naisten kauden suurin yksittäinen yleisömäärä (kauden avauspeli Atlasta vastaan houkutteli paikalle 298 katsojaa). GrIFK:n kauden pieninkin yleisömäärä oli 240, mikä kertoo sarjan tasolle huikean hyvästä yleistasosta.

Lähteet:
Käsipallon SM-liigan tulospalvelu
Naisten SM-sarjan tulospalvelu

Lentopallon yleisömäärät 2019-2020

Lentopallokausi päättyi monen muun talvikauden lajin tavoin kesken kauden. Naisten Mestaruusliigan runkosarja saatiin päätökseen, mutta miesten sarja päättyi runkosarjan loppumetreillä. Kaksi ottelua ehdittiin pelata jo tyhjille katsomoille, mutta lopulta runkosarjan viimeiset pelit päätettiin perua kokonaan. Hyvä päätös, pelistä puuttuu ilman yleisöä yksi olennaisimmista elementeistä.

Jos jostain asiasta pitää lentopallolle nostaa hattua, on se naisten sarjan suosio. Moni isompi laji ei ole saanut houkuteltua juuri ketään katsomaan naisten sarjoja, mutta lentopallo on pesäpallon ohella tässä asiassa edelläkävijä. Tämän hetken tilanne miesten ja naisten pääsarjan välillä on jopa yllättävän tasainen, kuten runkosarjan yleisökeskiarvot osoittavat.

Katsotaan seuraavassa vielä hivenen tarkemmin, mitä näiden käppyröiden takaa oikein löytyy.

Miesten Mestaruusliiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

Hurrikaani	748	745	3	0,40 %
Savo Volley	649	721	-72	-9,99 %
VaLePa	645	776	-131	-16,88 %
Tiikerit	630	617	13	2,11 %
Loimu	569	635	-66	-10,39%
Etta	481	609	-128	-21,02 %
Akaa-Volley	466	420	46	10,95 %
Ducks	398	349	49	14,04 %
Team Lakkapää	355	379	-24	-6,33 %
Hurmos	279	214	65	30,37 %
Yhteensä	523	583	-60	-10,29 %

Miesten Mestaruusliigan yleisökeskiarvo tippui viime vuoden runkosarjasta. Lasku on melko dramaattisen näköinen, mutta asiasta ei kannata yhden kauden jälkeen vielä panikoitua. Vaikka lukema onkin heikoin sitten kauden 2011-2012, on kehityksen yleistrendi vielä yhden poikkeuksen jälkeenkin ylöspäin.

Lisäksi kuten todettua, kausi keskeytettiin ja siksi lukemat eivät ole täysin vertailukelpoisia viime kauteen. Pahiten tästä kärsi VaLePa, sillä keskiarvossa kummittelee nyt tyhjille katsomoille pelattu ottelu, jonka yleisömääräksi on merkitty yksi. Jos tuo ottelu otetaan pois VaLePan yleisökeskiarvosta, noustaan jo lukemaan 683 ja jos kyseinen Hurrikaani-ottelu olisi tuonut normaaliolosuhteisiin melko realistisen noin tuhannen yleisömäärän, olisi VaLePa noussut jo seitsemänsadan hujakoille.

Verrattuna liiton omiin tilastoihin, minulla on Loimun lukema merkattu pienemmäksi. Tässä tapauksessa olen yhtenäistänyt näiden tyhjille katsomoille pelattujen otteluiden vaikutuksen. Lentopalloliiton sivuilla tätä ottelua ei ole laskettu Loimun yleisökeskiarvoon, mutta jos se VaLePan kohdalla tehdään, niin kyllä se Loimunkin kohdalla pitää tehdä. Se peli on kuitenkin pelattu. Siksi käytin myös tässä Loimun kotiottelussa arvoa yksi. Jos kyseistä ottelua ei lasketa lukuun, Loimun keskiarvo olisi 603.

Isosta otoskoosta huolimatta jo nämä kaksi ottelua laskevat koko sarjan yleisökeskiarvoa. Jos nämä ottelut otettaisiin pois laskuista, Mestaruusliigan yleisökeskiarvo olisi ollut 529. Kutakuinkin tälle tasolle yleisökeskiarvo olisi todennäköisesti normaaliolosuhteissakin asettunut viimeisten pelien jälkeen.

Mutta tästä huolimatta yleisökeskiarvon lasku olisi ollut tosiasia. Laskun syyt voidaan jakaa kahteen kohtaan: nousijajoukkue Hurmoksen yleisökeskiarvoa laskevaan vaikutukseen ja muutaman joukkueen selvästi laskeviin yleisökeskiarvoihin. Savo, VaLePa ja Etta jäivät aiempien kausien numeroista selvästi, kuka mistäkin syystä.

Savo Volleyn tapauksessa lienee kyse ainakin osin viime kauden uutuudenviehätyksen karisemisesta. Sastamalassa VaLePan kohdalla on varmaankin melko klassisesti totuttu liian hyvään ja vähemmän tärkeät runkosarjan pelit eivät enää innosta niin paljoa. Yleisö löytää sitten tiensä isoihin kärkiotteluihin ja pudotuspeleihin. Viime kauden hopeajoukkue Etta yksinkertaisesti romahti sarjataulukossa, eikä heillä ollut tällä kertaa myöskään 1500 katsojan jäähallipeliä.

Erittäin hyvää kautta pelannut Akaa sekä jumbosijalta pudotuspeleihin matkalla ollut Vantaan Ducks olivat yleisömäärätilastojen valopilkut.

Lentopallokauden aikana yllettiin yli tuhannen katsojan kolmessa eri ottelussa. Nämä olivat kummatkin Loimaalla pelatut paikallispelit VaLePaa vastaan (1112 ja 1178 katsojaa) sekä Savo Volleyn peli Hurrikaania vastaan (1050 silmäparia).

Naisten Mestaruusliiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

Hämeenlinna	572	552	20	3,62 %
LP Viesti	569	635	-66	-10,39 %
LP-Vampula	432	428	4	0,93 %
Pölkky	427	405	22	5,43 %
LiigaPloki	395	327	68	20,80 %
OrPo	389	422	-33	-7,82 %
WoVo	379	263	116	44,11 %
Jymy	364	364	0	0,00 %
Puijo Wolley	296	168	128	76,19 %
LP Kangasala	290	286	4	1,40 %
Yhteensä	411	409	2	0,49 %

Toisin kuin miesten puolella, Naisten Mestaruusliigassa ehdittiin pelata runkosarja loppuun saakka. Toisin sanoen nämä tilastot ovat edelliseen kauteen verrattuna vertailukelpoisia.

Naisten Mestaruusliigan sivuilta päädyin jälleen Lentopalloliiton yleisömääräsivuille. Tilastot ovat muuten oikein hyvät, mutta koko sarjan keskiarvo ei todellakaan ole 452. Ei se vain ole mahdollista, jos kerran vain kaksi joukkuetta kymmenestä menee tuon lukeman päälle ja nekään eivät kovin paljoa. Tein laskutoimituksen ja oikea keskiarvo on 411, joka sekin on tietysti hyvä ja (todennäköisesti) historian kolmanneksi paras Naisten Mestaruusliigan yleisökeskiarvo. Pitkällä aikavälillä naisten sarjan yleisökeskiarvo on jäänyt noin neljäänsataan.

Yleiskehitys sarjan sisällä näytti kaudella 2019-2020 erittäin hyvältä. Sarjaan noussut Puijo oli yleisömäärissä häntäpäässä, mutta yhdeksästä muusta joukkueesta vain kahden yleisökeskiarvo laski. Tässä näkyy vahvasti kauden yllätyksellisyys, kun sarjaa hallinneet LP Viesti ja Hämeenlinnan Lentopallokerho eivät olleetkaan enää ylivoimaisia.

Runkosarjan neljän kärjeksi muodostui lopulta Pölkky, LP Kangasala, LiigaPloki ja LP-Vampula. Pölkky ja LiigaPloki vahvistivatkin yleisökeskiarvojaan roimasti ja saman olisi myös tehnyt LP-Vampula, jollei aiemmalla kaudella olisi ollut poikkeuksellisesti uuden liikuntahallin avajaisia. Vampulan ”oikea” yleisökeskiarvokehitys olisi ollut noin 80 katsojaa plussalla.

Listalta on myös helppo poimia Woman Volley. WoVo pelasi kauden 2018-2019 ilman voittoa, tällä kaudella voittoja tuli yhdeksän vajassa kolmessakymmenessä pelissä. Sellaista joukkuetta viitsii mennä katsomaankin.

Sarjan selvä kärkijoukkue oli Hämeenlinnan Lentopallokerho. Vahva suoritus, sillä joukkueelta ei löytynyt edes yksittäistä katsojapiikkiä. Sen sijaan yli kuudensadan katsojan kivuttiin peräti kuusi kertaa.

Kauden suurimmat yleisömäärät tulivat jälleen kerran Salosta. Salossa on perinteisesti ollut kaksi todella komeat yleisömäärät keräävää ottelua. Niin nytkin. Kotiavaus LP Kangasalaa vastaan toi paikalle 1576 ihmistä ja seuraava, Salon Seudun Sanomien sponsoroima peli Jymyä vastaan houkutteli 1069 katsojaa. Muutoin yleisömäärät olivat paria pykälää heikompia ja lähes samalla tasolla Vampulan ja Pölkyn kanssa.

….

Ja vielä lopuksi…

Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi seuroilta jäi jo keväällä iso osa tuloista saamatta ja mitä pidempään koronatilanne jatkuu, sitä tiukemmalla jo nyt tiukalla olevat seurat ovat. Toivottavasti seuraava kausi alkaa edes melko normaalisti ja toivottavasti seurat löytävät selviytymiskeinot vaikeiden aikojen yli. Toiveenani olisi päästä kirjoittamaan samankaltainen blogiteksti myös ensi keväänä, mieluiten mahdollisimman monella samalla joukkueella kuin tämänkertainen tekstikin.

Koripallon yleisömäärät 2019-2020

Kun COVID-19 tuli ja sekoitti maailman, koripallon runkosarja oli vielä käynnissä. Koripallossa ei pelattu yhtään ottelua tyhjille katsomoille, mutta yleisölukemat eivät luonnollisesti ole täysin vertailukelpoisia aiempaan kauteen. Joukkueiden kotiotteluiden määrät vaihtelivat ja runkosarjan lopun pelit olisivat panoksista riippuen voineet potentiaalisesti vielä nostaa tai laskea keskiarvoa.

Mutta tämä on se tilanne johon jäätiin:

Korisliiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

Vilpas	1369	1455	-86	-5,91 %
Lahti Basketball	986	835	151	18,08 %
Seagulls	960	883	77	8,72 %
KTP-Basket	947	1022	-75	-7,34 %
Kouvot	915	1050	-135	-12,86 %
Karhu	894	886	8	0,90 %
Kataja	762	914	-152	-16,63 %
Ura Basket	757	754	3	0,40 %
Pyrintö	750	889	-139	-15,64 %
BC Nokia	649	538	111	20,63 %
Kobrat	561	637	-76	-11,93 %
Korihait	418	573	-155	-27,05 %
Yhteensä	826	873	-47	-5,38 %

Kuten jo ehdin toteamaan, numerot eivät ole aivan yksi yhteen aiempien kausien kanssa, mutta vaikka maajoukkue on edelleen suosittu, kiinnostus kotimaista pääsarjaa kohtaan tuntuisi jopa taantuvan. Jo pelkkä Korisliigan yleisömäärän kehitys viimeisten vuosien aikana kertoo melko paljon. Tämän kehityksen vuoksi ennyt halua tyytyä pelkkiin ranskalaisiin viivoihin.

Kauden 2019-2020 lukema on heikoin pitkään aikaan. 826 on heikoin yleisökeskiarvo viimeisten kausien ajalta, edellisen kerran runkosarjassa oltiin tällä tasolla kaudella 2010-2011, jolloin yleisökeskiarvo oli 831. Tämän lukeman alle jäätiin kaudella 2012-2013 vieläpä selvästi (noin 750), mutta muuten Korisliigan yleisökeskiarvo on pitkään pyörinyt yhdeksänsadan molemmin puolin.

Huonoa trendiä heijastelee myös yli tuhannen katsojan katsojakeskiarvon keränneet joukkueet. Jo totuttuun tapaan Vilpas oli suuri yksinäinen, mutta yleisökeskiarvo oli heikoin neljään vuoteen ja lisäksi tällä kaudella Vilpas oli ainoa tuhannen päälle päässyt. Kouvot oli päässyt yli tuhannen keskiarvoon ainakin viidellä viime kaudella, ja muitakin joukkueita on kyseisen rajapyykin onnistunut rikkomaan aivan viime vuosina. Rajapyykin rikkoneiden joukkueiden määrät viime kausina ovat olleet tarkalleen 4, 4, 2, 2, 3 ja nyt 1. Suunta Korisliigalla on yksiselitteisesti huono.

Heikko kehitys tuntuu vielä rajummalta, kun ottaa huomioon uutena joukkeena sarjaan nousseen Lahti Basketballin. Ilman lahtelaisia kyykkäys olisi ollut vielä rajumpi.

Suurin kysymys on tietysti, olisivatko viimeiset kierrokset muuttaneet vielä kehityssuuntaa. Runkosarjassa jokainen joukkue olisi normaaliolosuhteissa pelannut 22 peliä, nyt pelit jäivät noin kahdeksaantoista. Kärkijoukkueista Lahti pelasi vain 17 kotimatsia, 19 peliin pääsivät jälkijoukkojen Pyrintö, Kobrat ja Korihait. Tasapaino oli siis hieman heikommalla puolella.

Toisaalta tarkkaillessani esimerkiksi viime kauden lopun yleisömääriä, on vaikea uskoa mihinkään isoon yleisöryntäykseen, vaikka pelit olisikin pelattu loppuun saakka. Todennäköisesti pahasti yleisöä menettäneet joukkueet olisivat jääneet joka tapauksessa miinukselle. Korihait ja Kobrat olivat esimerkiksi jo käytännössä menettäneet panoksensa ja ilman täyskäännöstä Lahdessakin olisi todennäköisesti nähty alkukautta tyhjempiä katsomoita.

Ja kyllähän se on taas niin, että menestys tai menestymättömyys aiempaan verrattuna muuttaa yleisömääriä. Kouvot, Pyrintö ja Kataja ovat tottuneet joskus parempaankin ja Salossa Vilppaan buumi on aivan odotetusti taittumassa. Seagulls puolestaan oli oikein hyvä, joukkue jopa satunnaisseuraajan silmissä mielenkiintoinen ja jatkuvasti alaspäin mennyt yleisötrendi taittuikin huomattavaan nousuun. Myös Kauhajoen Karhu on hyvillä esityksillään kyennyt hinaamaan yleisömääriään hiljalleen ylöspäin.

Mutta kokonaisuus on selvä, vaikka maassa on periaatteessa koripallosta kiinnostuneita ihmisiä, on ongelma sama kuin monella lajilla. Maajoukkue on maajoukkue, se kyllä kiinnostaa, mutta yleisön houkuttelu omaan pääsarjaan onkin vaikeampi tehtävä. Voin myös seuraavassa väittämässäni olla pahasti väärässä kun en ole korisihmisiä, mutta vähän tuntuisi siltä, että monessa paikassa on markkinoinnin ja houkuttelun suhteen löyty hanskat tiskiin ja vajottu apatiaan.

Koripallolla tuntuisi olevan edelleen todella paljon käyttämätöntä potentiaalia, se vain pitäisi saada kaivettua esille. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin kun pandemian vaikutuksia voi tässä vaiheessa vain arvailla.

Naisten Korisliiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

Kouvottaret	392	328	64	19,51 %
Peli-Karhut	376	351	25	7,12 %
Alku	344	242	102	42,15 %
Catz	243	325	-82	-25,23 %
Veto	209	255	-46	-18,04 %
ToPo	198	184	14	7,61 %
Espoo Basket Team	195	106	89	83,96 %
Tapiolan Honka	192	196	-4	-2,04 %
Ponteva	188	325	-137	-42,15 %
HBA-Märsky	125	85	40	47,06 %
Yhteensä	249	240	9	3,75 %

Naisten Korisliigan runkosarjan lopulliseksi järjestykseksi sarjataulukossa muotoutui… Kouvottaret, Peli-Karhut ja Alku. Vähemmän yllättäen sarjataulukon kärkikolmikko dominoi myös tätä listaa. Varsinkin Forssassa yleisömäärä pompsahti huomattavasti aiempaa paremman menestyksen myötä, joskin myös miesten joukkueen luokaton suorittaminen varmasti nosti naisten joukkueen kiinnostusta.

Hongan voittoprosentti oli sama forssalaisten kanssa ja kotisaldo pysyi puhtaana, joten siinä mielessä heikko yleisömäärä oli lopulta pettymys; pääkaupunkiseudulla taitaa vain olla liikaa tarjontaa. Catz puolestaan oli alkukauden evakossa ja pääsi vasta tammikuussa remontoituun urheilutaloon. Tämä ja aiemmin sarjaa dominoineen joukkueen laskeva pelillinen suoritustaso selittävät heikentyneet lukemat.

Hyvinkään Ponteva menetti liki puolet katsojistaan, mutta eipä ihme. Vielä kaudella 2018-2019 runkosarjan voittanut joukkue ajautui massiivisiin talousvaikeuksiin ja tämän seurauksena täksi kaudeksi kasattu joukkue oli umpisurkea. Kauden aikana joukkue otti vain kaksi voittoa, joten jaloilla äänestäminen on täysin ymmärrettävää.

Kauden eniten yleisöä kerännyt ottelu oli Uudenvuodenpäivän Kymenlaakson Derby Peli-Karhut – Kouvottaret. Yleisöä oli tuolloin paikalla 545 katsojan verran.

…

Lisäksi mainittakoon, että olisin halunnut nostaa esille myös Miesten I divisioona A:n. Mutta tämä osoittautui lopulta mahdottomaksi. Huomasin jo keskiarvoa laskiessani joitain otteluita puuttuvan tilastoista, mutta ajattelin aluksi voivani tehdä laskelmat ilman muutamaa ottelua. Tilastot olivat kuitenkin oletettuakin puuttellisempia ja vähän joka joukkueella oli jokin kotiottelu ilman yleisömäärää. Tässä tilanteessa en kokenut enää mielekkääksi tehdä minkäänlaisia laskelmia. Sarjan suurin katsojakeskiarvo lienee LoKoKo Bisonsin 388, mutta tätäkään ei voi varmaksi sanoa.

Lähde: https://www.basket.fi/basket/sarjat/

Salibandyn yleisömäärät 2019-2020

Myönnän heti aluksi olleeni laiska. Koronatilanteen vuoksi tämäkin projekti meni hetkeksi jäihin ja sen uudelleenkäynnistäminen tuntui vaikealta. On kuitenkin syytä korjata asia ja aloitetaan salibandystä, jonka runkosarja päättyi hyvissä ajoin ennen tilanteen eskaloitumista.

Salibandyliiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina

Classic	1028	1141	-113	-9,90 %
SPV	851	1014	-163	-16,07 %
Happee	845	777	68	8,75 %
Oilers	777	841	-64	-7,61 %
TPS	762	899	-137	-15,24 %
Indians	754	538	216	40,15 %
EräViikingit	559	537	22	4,10 %
KrP	541	560	-19	-3,39 %
LASB	486	589	-103	-17,49 %
Steelers	465	671	-206	-30,70 %
Tiikerit	419	262	157	59,92 %
SB Welhot	396	458	-62	-13,54 %
OLS	383	407	-24	-5,90 %
ÅIF	207	161	46	28,57 %
Yhteensä	605	661	-56	-8,47 %

Miesten Salibandyliigan yleisökeskiarvoon tuli melkoinen romahdus, suurelta osin koska aiemman vuoden kolmen kärki menetti katsojiaan, mutta myös joukkueiden vaihtumisen vuoksi. Muutenkin yllättävän suuri osa joukkueista jäi miinukselle, iso muutos vuoden takaiseen tilanteeseen.

Jos tätä haluaa avata vähän tarkemmin, voidaan tehdä ainakin seuraavat havainnot.

• Divarista nousseet Tiikerit ja ÅIF laskivat yleisökeskiarvoa. Varsinkin todella heikon kauden pelannut ÅIF jäi kauas muista. Karhut (491) ja Koovee (326) olivat vuosi sitten uutta kaksikkoa kiinnostavampia joukkueita.
• Classic pääsi tällä kaudella ainoana yli tuhanteen katsojaan. Mutta jo sarja-avaus (1257) jäi aiemman kauden sarja-avauksesta (tuolloin 1809 katsojaa). Classic keräsi lopulta kuusi yli tuhannen katsojan peliä, paikallisottelu Nokian KrP:tä vastaan toi paikalle mukavat 1557 katsojaa ja helmikuisessa kärkikamppailussa Oilersia vastaan mökissä oli peräti 1955 katsojaa.
• SPV:llä oli kaudella 2018-19 kaksi ottelua Seinäjoki Areenassa, nyt vain yksi: Indiansia vastaan pelattu joulukuun lopun ottelu (1365 katsojaa) ja sekin jäi vuoden takaisista yleisömääristä. Tämä lukema kuvaa hyvin SPV:n kehitystä. Joukkue ei ollut aivan aiemmassa vireessä ja se vaikutti yleisömääriin odotetun laskevasti.
• Happeen lukemaa nosti huomattavasti jäähallissa pelattu kotiavaus, joka oli samalla Happeen 30v-juhlaottelu. 2412 katsojaa kerännyt ottelu oli todella iso piikki ja ilman kyseistä mittelöä Happeen yleisökeskiarvo olisi jäänyt vain lukemaan 715, jolla olisi jääty kauden 2018-2019 katsojakeskiarvosta.
• Oilersin yleisökeskiarvo laski, mutta viime kaudella yleisökeskiarvoa piristi Indiansia vastaan pelattu jäähallipaikallisottelu. Jos tuo peli otetaan viime vuoden yleisömääristä pois, katsojakeskiarvo olisi kasvanut peräti sadalla.
• Metro Arenalla pelattua paikallisottelua isännöi tänä vuonna Oilersin sijaan Indians. Tämän vuoden Indians-Oilers keräsi paikan päälle maireat 2792 silmäparia. Jos tämä peli otetaan pois laskuista, Indiansin yleisökeskiarvo olisi ollut 584, joka sekin olisi ollut parannus viime kaudesta.
• TPS pelasi kolme kertaa yli tuhannen katsojan edessä, mutta kokonaisuutena yleisömäärät olivat laskusuunnassa.
• Nokian KrP:n yleisömäärät olivat vakaasti viidensadan tuntumassa, poikkeuksena Nokian jäähallissa pelattu paikallisottelu Classicia vastaan: 1257 katsojaa.
• EräViikingeillä oli havaittavissa melkoista vaihtelua. Joukkue pelasi useamman pelin huomattavan pienen yleisömäärän edessä, mutta toisaalta Classic ja TPS-pelit toivat paikan päälle yli 1100 katsojaa.
• LASB:n ja Steelersin yleisömäärät romahtivat. Kummankin joukkueen yleisömäärät olivat läpi kauden kuta kuinkin samalla tasolla. Surullista tämä on erityisesti Steelersille, jonka yleisömäärät pyörivät aiemmin noin kuudessasadassa, mutta heikko joukkue ei ollut tällä kaudella vetovoimainen.
• SB Welhoilla yleisömäärät hivenen piristyivät kauden edetessä, mutta lukemat olivat läpi kauden heikkoja. Kotiavaus jäähallissakin keräsi vain 1260 katsojaa, joka oli liki 300 vähemmän kuin aiemman kauden vastaava ottelu.
• OLS:n kohdalla mainittakoon, ettei joukkue pelannut tällä kaudella jäähallipeliä. Viime kauteen verrattuna yleistaso olikin itse asiassa lievässä nousussa.
• ÅIF:llä oli peräti kaksi ottelua, joiden yleisömääräksi ilmoitettiin vaivaiset 137 katsojaa. Muutenkin yleisömäärät jäivät kovin vaatimattomiksi. Kärjistetysti voisi sanoa, että jos joukkue oli tulosten perusteella divaritasoa, myös yleisömäärät olivat sitä.

…

Miesten Divarin yleisökeskiarvo pysyi lukemissa 196. Sarjan suurimman yleisökeskiarvon keräsi 328 katsojaa kerännyt FBC Turku. Yli kahteensataan päätyivät myös LNM, Karhut, Tor, NST, NJ ja Koovee.

Naisten Salibandyliigan yleisökeskiarvon määrittäminen osoittautui harvinaisen vaikeaksi sarjajärjestelmästä johtuen. Naisten Salibandyliigassa on kaksi tasosarjaa (NLA ja NLB). Ensiksi pelataan kolminkertainen sarjatason kesken, sitten A-tason kolme parasta pelaavat kaksinkertaisen sijoitussarjan keskenään, samaten tekevät sijoille 4-6 päätyneet joukkueet. Näiden jälkeen pelataan pudotuspelit, joissa myös B-tason parhailla on mahdollisuus päästä vaikka mestaruuteen saakka…

Melkoinen himmeli, mutta minulla on ollut tapana ottaa luvuista pois pudotuspelit ja karsinnat. Ylä- ja alaloppusarjat kaikkine muotoineen ovat olleet mukana ja koska NLB:n joukkueella on mahdollisuus voittaa mestaruus, otan myös B-tason runkosarjan mukaan kokonaislukemiin. Näin ollen koko sarjan yleisökeskiarvoksi muodostuisi 143. NLA:n runkosarjan yleisökeskiarvo oli 178, sijoitussarja mukaan lukien 176 ja NLB:n runkosarjan yleisökeskiarvo 106. Korkeimmat yleisökeskiarvot olivat SB-Prolla (225) ja Kooveella (217).

Lähde: http://www.tilastopalvelu.fi/fb/