Blogitekstin tekeminen venähti aika pitkälle jalkapallokauden päättymisestä. Kai tämäkin on kuitenkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Teen jalkapallon kanssa samalla tavalla kuin pesäpallon kanssa. Koska pari aiempaa kautta eivät ole millään tavalla vertailukelpoisia nykyhetken kanssa, kiinnitän päähuomion siihen, kuinka hyvin jalkapallon yleisömäärät ovat palautuneet verrattuna koronaa edeltävään aikaan.
Nämä yleisömäärät eivät sisällä tälläkään kertaa pudotuspelejä tai karsintaotteluita. Sen sijaan runkosarjan lisäksi ne sisältävät jatkosarjat.
Aloitetaan hommat kahden suosituimman jalkapallosarjan yleisömääräkehityksellä.
Tästä huomaa melko helposti, kuinka suosituimmat jalkapallosarjat ovat menettäneet yleisöä. Sekä Veikkausliigasta että Ykkösestä on hävinnyt useita kymmeniä prosentteja verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen. Sama kävi toki myös vaikkapa pesäpallossa, mutta jalkapallossa tilanne tuntuisi olevan asteen karumpi. Pureudutaan näihin vielä tarkemmin sarjakohtaisesti.
Veikkausliiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| HJK | 4002 | 1530 | 2472 | 161.57% |
| HIFK | 2352 | 1183 | 1169 | 98.82% |
| KuPS | 2231 | 2184 | 47 | 2.15% |
| SJK | 2176 | 1727 | 449 | 26.00% |
| Ilves | 1829 | 1828 | 1 | 0.05% |
| FC Haka | 1826 | 1190 | 636 | 53.45% |
| VPS | 1669 | 879 | 790 | 89.87% |
| FC Lahti | 1464 | 918 | 546 | 59.48% |
| AC Oulu | 1449 | 1321 | 128 | 9.69% |
| FC Inter | 1375 | 1426 | -51 | -3.58% |
| FC Honka | 1358 | 490 | 868 | 177.14% |
| IFK Mariehamn | 963 | 724 | 239 | 33.01% |
| Yhteensä | 1894 | 1314 | 580 | 44.14% |
Veikkausliigan yleisökeskiarvojen keskiarvo ja mediaani ovat olleet 2000-luvun osalta joitain katsojia päälle 2300. Koko sarjan yleisökeskiarvoa katsomalla voikin nopeasti päätellä, että katsojista on hävinnyt useampi sata. Vertailu muihin kausiin paljastaa karun totuuden, kun jokaisella ennen koronaa pelatulla 2000-luvun kaudella yleisökeskiarvo oli tätä kautta suurempi.
Toki tällä kaudella useammalla joukkueella oli keväällä pelejä evakossa, kun sääolosuhteet eivät sallineet pelaamista omalla kentällä. Näin isolla otannalla ei kuitenkaan tuon selityksen taakse voi mennä, vaikka luonnollisesti nämä ottelut laskevat varsinkin kaksi evakko-ottelua pelanneiden FC Interin ja FC Hongan katsojakeskiarvoja. Lahti, Ilves ja Oulu pelasivat yhden ottelun toisaalla ja tuon vaikutus on noin sata katsojaa.
Toisaalta pitää muistaa, että viime kauden yleisömäärissä oli paljon koronan vuoksi rajoitettuja pelejä, joten eipä hyvä kehitys viime vuoteen nähden välttämättä kehuja ansaitse.
Ylipäätään tuntui, ettei jalkapallo tahtonut saada kunnolla vaihdetta silmään. Alkukausi oli pesäpallon tavoin vaisu, kun yleisö selvästi vielä varoi paluuta katsomoon. Kesällä oli hyviäkin hetkiä, mutta harvakseltaan pelattavalla sarjalla rutiinin palautuminen tuntui ongelmalliselta. Loput viimeistelikin sitten koleampi loppukausi. Isot ja merkitykselliset pelit (esimerkiksi mitalitaisto) keräsivät toki yleisöä, mutta jos panosta ei oikein ollut, keksi yleisö muutakin tekemistä kuin kolean syys-lokakuisen jalkapallopelin.
Hyvänä esimerkkinä syksyn vaikeudesta syyskuuhun päättyneen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 1946. Jatkosarjat pudottivat yksittäisistä hyvistä ottelusita huolimatta yleisökeskiarvoa.
Tämän kauden yleisömäärissä HIFK oli erikoinen tapaus. Joukkueen yleisömäärät kun heittelivät puolelta toiselle. Alkukaudella yleisömäärät olivat järjestäen heikot, lukuun ottamatta Stadin Derbyä, jonka 7103 katsojaa oli koko Veikkausliiga-kauden suurin yleisömäärä. Sitten tuli ilmoitus talousongelmista ja yleisöä tulikin useampaan otteluun oikein mukavasti (parhaimmillaan peräti 4007), kunnes tuli loppukausi ja varma putoaminen, eikä varsinkaan loppusarja kiinnostanut oikein ketään.
Veikkausliigassa nähtiin muuallakin melkoisia yleisöpiikkejä. HJK:n mediaanikatsojamääräkin oli yli 3600, mutta keskiarvoa paransi mukavasti Stadin Derby HIFK:ta vastaan (7052 katsojaa) sekä kaksi KuPS-peliä (5707 ja 6768). HJK:lla oli kaksi muutakin yli 4000 katsojan peliä. Muualta löytyviä merkittäviä lukemia olivat Ilves-Haka 5731 katsojaa, SJK-VPS 4096 katsojaa ja FC Honka – HJK 4015 katsojaa.
Mutta sitten voisikin verrata yleisömääriä pidemmällä ajalla. Tässä kuvaajassa on koko viimeiset viisivuotisen Veikkausliigassa pelanneet seurat.
Yksinkertaistettuna, jos HJK:n lähellä oli aiemmin muitakin seuroja, on ero nyt revennyt. HJK pääsi melko lähelle vanhoja aikoja, mutta moni muu sitten jämähtikin heikommalle tasolle. Käytännössä kaikki muut koko viisivuotisvertailun ajan Veikkausliigassa pelanneet seurat jäivät vuosien 2018 ja 2019 tasostaan useita satoja katsojia.
Murheellisimmat romahdukset ovat FC Interillä ja varsinkin Ilveksellä. Tampereella oli vielä vuonna 2019 hyvä meininki Ilveksen lähestyessä sarjan kärkeä, mutta heikko urheilullinen menestys yhdistettynä kolkkoon Ratinaan suorastaan romahdutti yleisömäärät. Eikä kehuttavaa ole myöskään Turussa, sillä FC Interiltä ei ole ainakaan 2000-luvulta löytynyt näin pientä yleisökeskiarvoa.
Puhtaita papereita 2000-luvun lukemiin ei voi antaa kovinkaan monelle. HIFK ja HJK olivat yleisömäärillä mitattuna melko hyvin aiempien vuosien keskiarvossa ja myös KuPS:lle tämä oli ihan kelpo sesonki. Ainoastaan erinomaisen kauden odotuksiin nähden pelannut FC Haka keräsi enemmän katsojia kuin keskimääräisenä kautena.
Kausi 2023 voi hyvinkin olla parempi, mutta monessa seurassa riittää miettimistä, miten saada yleisö takaisin kentän laidalle. Myös HIFK:n vaihtuminen kotkalaisiin vaikeuttanee koko sarjan yleisökeskiarvon kasvattamista, vaikkei KTP sarjan heikoimpia yleisömääriä kerännekään.
Ykkönen
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| TPS | 1558 | 1140 | 418 | 36.67% |
| KTP | 1415 | 1265 | 150 | 11.86% |
| FF Jaro | 1144 | 1094 | 50 | 4.57% |
| KPV | 967 | 527 | 440 | 83.49% |
| PEPO | 804 | 510 | 294 | 57.65% |
| MP | 779 | 634 | 145 | 22.87% |
| JäPS | 591 | 264 | 327 | 123.86% |
| EIF | 534 | 531 | 3 | 0.56% |
| Gnistan | 526 | 445 | 81 | 18.20% |
| PIF | 398 | 256 | 142 | 55.47% |
| PK-35 | 377 | 258 | 119 | 46.12% |
| SJK-Akatemia | 307 | 193 | 114 | 59.07% |
| Yhteensä | 790 | 590 | 200 | 33.90% |
Jalkapallon Miesten Ykkönen on ollut jo jonkin aikaa Suomen suosituin toiseksi korkeimman sarjatason palloilusarja. Tämä ei ole muuttunut mihinkään. Mutta se mikä on muuttunut, on asema muihin sarjoihin. Ennen koronaa Ykkönen keräsi sarjana useamman yli tuhannen katsojan yleisökeskiarvoon päättyneen kauden. Ja kesällä 2020 Ykkönen oli katsojamäärissä jopa jonkin aikaa Miesten Superpesiksen edellä (kunnes tuli Superpesiksen viimeiset kierrokset ja Ykkönen alkoi syksyn edetessä hiipua). Nyt lukemista on kadonnut iso osa.
Parannusta viime kauteen ja jopa niihin koronakorjattuihin lukemiin tietysti on, mutta määristä on ainakin väliaikaisesti kadonnut joitain satoja katsojia.
Ykkösessä vaihtuvuus joukkueiden kesken on tietysti suurta ja joukkuemääräkin on kasvanut kahdella vuoden 2019 huikaisevan 1128:n katsojan jäljiltä. Onhan silläkin varmasti vaikutusta, että tuolloisista liki tuhat katsojaa tai jopa enemmän otteluun keränneistä joukkueista puuttuvat nyt syystä tai toisesta FC Haka, AC Oulu, MYPA ja MuSa.
Tuolla kaudella heikoinkin yleisökeskiarvo oli 558 ja sen jälkeen Ykköseen on noussut useita seuroja, jotka eivät yleisöä noinkaan paljoa houkuttele. Mutta toisaalta mm. EIF, TPS ja KTP jäivät jälkeen parhaista Ykkösen kausistaan.
Tälle kaudelle Ykköseen putosi KTP, mikä osaltaan selittää KTP:n muihin verrattuna pientä yleisömäärän nousua. VPS nousi kaudeksi 2022 Veikkausliigaan, RoPS ei ottanut Ykkösen sarjapaikkaa täksi kaudeksi vastaan ja MuSa, JIPPO sekä HJK Klubi 04 putosivat. Näistä kolme ensimmäistä olivat yleisömäärillä mitattuna Ykkösen parempaa kastia. KTP, PEPO, JäPS, PIF ja SJK-Akatemia eivät ehkä kokonaisuudessaan tätä aukoa täysin kyenneet korvaamaan.
Kauden kovimman yksittäisen yleisömäärän keräsi TPS, kun satavuotisjuhlaotteluun KPV:tä vastaan katseli komeat 3749 katsojaa. Päälle 2000 katsojan pääsi KTP kahdesti (26.8. KTP-Jaro 2305 katsojaa ja 11.7. KTP – KPV2215 katsojaa) sekä MP kerran (21.8. KPV:ta vastaan yleisömäärä oli 2009).
Joukkueiden kauden katsojamääriä silmäillessä huomio kiinnittyi vielä Pargas IF:n kauden parhaaseen yleisömäärään, eli 1362 katsojaan. Kun muuten katsojamäärät pyörivät yleisesti noin kolmensadan päällä, paikallisvastustaja TPS keräsi heinäkuussa Paraisille komeasti katsojia. Tämä toimi myös toisin päin, sillä TPS:n kauden toiseksi paras katsojamäärä (1928) syntyi juuri PIF:ää vastaan.
Kansallinen Liiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| Ilves | 317 | 175 | 142 | 81.14% |
| KuPS | 317 | 303 | 14 | 4.62% |
| HJK | 316 | 153 | 163 | 106.54% |
| HPS | 227 | 143 | 84 | 58.74% |
| PK-35 Vantaa | 224 | 54 | 170 | 314.81% |
| Åland United | 219 | 232 | -13 | -5.60% |
| FC Honka | 207 | 73 | 134 | 183.56% |
| NJS | 184 | |||
| ONS | 161 | |||
| PK-35 | 161 | 93 | 68 | 73.12% |
| Yhteensä | 233 | 151 | 82 | 54.30% |
Kansallisen Liigan kohdalla on vaikea sanoa, onko tämä kehitys huono vai lopulta ihan kohtalaisen hyvä. Vuoteen 2018 verrattuna yleisökeskiarvo on hyvä, mutta puolestaan kahden parhaimman vuoden lukemiin verrattuna kausi ei ollut menestys. Hämmentävänä yksityiskohtana kuvaajan korkein lukema on ensimmäiseltä ”koronakesältä”.
Kansallisen Liigan, eli entisen Naisten Liigan, ongelmana tilastolliselta kantilta on joukkueiden suuri vaihtuvuus. Esimerkiksi täksi kaudeksi hopeamitalisti TiPS luopui sarjapaikastaan. Lisäksi osa hyviä yleisömääriä keränneistä joukkueista on kadonnut liigakartalta.
Jos tehdään vertailua vuoteen 2019, nykyjoukkueista KuPS, Ilves, FC Honka ja ONS ovat tuolloisia yleisömääriään edellä, HJK ja Åland United puolestaan jäljessä.
Viime kauteen verrattuna iso osa yleisömäärien muutoksesta on selitettävissä puhtaasti rajoitteiden poistolla ja parantuneella ilmoituskäytänteellä. PK-35 Vantaa ilmoitti käytännössä koko viime kauden nollaa, joten varsinkin heille normalisoitunut tilanne vaikutti suuresti. Mutta vaikka vertailu tehtäisiin ”koronakorjattuihin” lukemiin, vain Åland United ja KuPS olisivat ottaneet täksi kaudeksi takapakkia.
Kärkikolmikko on asetettu desimaalitarkkuuden perusteella keskiarvon mukaiseen järjestykseen. HJK oli itse asiassa kärkikolmikosta tasaisin, kun mediaanikatsojamääräkin ylsi yli kolmeensataan, mutta paras yleisömäärä jäi lukemaan 561. Ilves ja KuPS sen sijaan kirivät ohi parhaimmilla lukemillaan. KuPS:lla kauden viiden viimeisen kotipelin joukosta löytyi lukemat 600, 683 ja 609. Ilves veti tätäkin paremmaksi. Jo kesäkuussa KuPS keräsi 601 katsojaa, mutta runkosarjan päättänyt HPS-ottelu keräsi ”Superpäivän” päätteeksi Ratinaan koko Kansallisen Liigan kauden komeimman yleisömäärän: 872 katsojaa.
Kakkonen
Kakkonen on erikoinen sarja. 37 joukkuetta kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla tarkoittaa ihan käsittämättömiä eroja joukkueiden välillä. Osa joukkueista on erittäin suosittuja ja keräävät oikein mallikkaasti katsojia. Osa sitten on vaikkapa farmijengejä tai kaupunkiseudun hierarkiassa sijalla ynnä muut olevia joukkueita, jotka eivät yleisöä kiinnosta. Välillä tämä heijastuu myös niinkin yksinkertaisiin asioihin, kuin yleisömäärien ilmoittamiseen. Kaikista otteluista kun ei löytynyt yleisömäärää ja puuttellisilla tiedoilla lasketut lukemat on taulukoissa merkattu tähdellä. Näissä tapauksissa keskiarvo on yksinkertaisesti laskettu ilman kyseistä ottelua.
Pelkästään ilmoitetut ottelut laskettuna Kakkosen yleisökeskiarvo olisi 259.
Lohko A
| JIPPO | 374 |
| Reipas | 280 |
| FC Futura | 207* |
| PPJ | 198 |
| FC Kiffen | 194 |
| PeKa | 183 |
| KäPa | 143* |
| PKKU | 137* |
| NJS | 122 |
| KuPS Akatemia | 90 |
| FC LaPa | 87 |
| Atlantis FC | 71 |
| Yhteensä | 179* |
Tähdelliset lukemat avattuna: Futuralta ja Käpylän Pallolta puuttuu yksittäinen ottelu. PKKU:n yleisömäärät sen sijaan puuttuivat Palloliiton sivuilta peräti neljästä eri ottelusta.
Kakkosen lohko A ei ollut mikään yleisön suuri suosikki. Runkosarjan aikana vain JIPPO pääsi kertalleen päälle viidensadan katsojan (13.7. KuPS Akatemiaa vastaan). Lohkon ennätysyleisö nähtiin lopulta jatkosarjassa, kun JIPPO pelasi päätöskierroksella sarjanoususta Käpylän Palloa vastaan 937 katsojan edessä.
Lohko B
| FC Jazz | 551 |
| MuSa | 467 |
| SalPa | 422 |
| VJS | 416* |
| TamU | 410 |
| EPS | 365 |
| HJS | 308 |
| GrIFK | 186 |
| HJK Klubi 04 | 175* |
| KaaPo | 166 |
| Ilves-Kissat | 162 |
| Ilves/2 | 161 |
| FC Honka/Akatemia | 115 |
| Yhteensä | 298* |
Lohko B olikin sitten huomattavasti kiinnostavampi lohko, jossa oli useita alasarjatasolle erittäin mukavia lukemia keränneitä seuroja. Kaikkein vakuuttavimmat yleisömäärät nähtiin Porin paikallisotteluissa, kun FC Jazzin kotipelissä MuSaa vastaan oli 2847 katsojaa ja MuSalla vastaavassa ottelussa oli puolestaan 2010 silmäparia. FC Jazzin yleisökeskiarvo kohentui tällä yksittäisellä ottelulla noin kahdellasadalla katsojalla ja MuSallakin liki 150:llä.
VJS ilmoitti 50-vuotisjuhlapelissä SalPaa vastaan 1400 katsojaa. Tampere Unitedin seurapäivä puolestaan keräsi HJS:ää vastaan 827 katsojaa ja paikallisottelu Ilves-Kissojakin vastaan 766 katsojaa. Hämeenlinnassa HJS-päivän yleisömäärä oli puolestaan 722. Salossa ylitettiin 500 katsojaa neljästi, parhaimmillaan FC Honka Akatemiaa vastaan 647 katsojaa.
Tässä lohkossa yleisömäärä puuttui vain kahdesta ottelusta.
Lohko C
| JJK | 947 |
| FC Vaajakoski | 409 |
| Kraft | 388 |
| RoPS | 306 |
| GBK | 256* |
| Komeetat | 256 |
| KajHa | 236 |
| VIFK | 204* |
| JBK | 125 |
| OLS | 114 |
| Hercules | 99 |
| OTP | 94 |
| Yhteensä | 293* |
Myös C-lohkosta löytyi useita yleisöä kiinnostavia joukkueita. Suurin poikkeus oli Oulun joukkueet, jotka joukkueiden urheilullisesta tasosta huolimatta eivät yleisöä juuri houkutelleet.
Sarjanousuun kautensa päättänyt JJK on tässä listauksessa aivan omassa kastissaan. Joukkue ilmoitti yli tuhat katsojaa peräti viidesti (neljä kertaa runkosarjassa ja jatkosarjassa nousun varmistanut 1284 katsojan Hercules-kotimatsi) ja parhaimmillaan paikallisottelussa FC Vaajakoskea vastaan oli peräti 2052 katsojaa. Luonnollisesti myös Vaajakoskella paikallisottelu kiinnosti ja FC Vaajakosken tämän kauden ennätysyleisö oli 1568 katsojaa JJK:ta vastaan.
Kolmantena jyväskyläläisjenginä mukana oli Komeetat, jonka kauden ennätysyleisö 756 tuli vähemmän yllättäen JJK:ta vastaan. JJK pelasi Komeettoja vastaan kotikentällään puolestaan 1247 katsojan edessä ja Vaajakoski-Komeetatkin keräsi 680 katsojaa.
Maininnan arvoisia yleisömääriä olivat myös heinäkuun alun Närpes Kraft – VIFK 749 katsojaa sekä elokuussa pelattu VIFK-Kraft 503 katsojaa. Samoin haluan nostaa esille, ettei vain kaksi vuotta sitten Veikkausliigaa pelannut RoPS kyennyt keräämään stadionille yli viittäsataa katsojaa kertaakaan. Putoaminen vuoden 2018 tasosta (2625) on ollut nopea, kun yleisö on hylännyt monella tavoin syöksykierteeseen joutuneen seuran.
Myös tämän lohkon kohdalla puutteet olivat pieniä ja yleisömäärä puuttui vain kahdesta ottelusta, joten ilmoitetut keskiarvot pitänevät varsin hyvin paikkaansa.
Lähteet
Veikkausliiga
Palloliiton tulospalvelu
Kansallinen Liiga
Ainoa mittari 