Kevään viimeinen yleisömääräkattaus ja vuoroon vielä se eniten yleisöä keräävä laji.
Kuten useammassa tämän kuun tekstissä olen todennut, korona on tehnyt datasta vertailukelvotonta. Siksi poikkeuksellisesti en tee vertailuja, vaan sarakkeissa on kaikkien otteluiden yleisökeskiarvot sekä ”koronasiivotut” lukemat. Jälkimmäisissä on otettu pois selkeimmät koronarajoitetut pelit, mutta tämä ei tarkoita tietenkään, etteikö joitain rajoituksia olisi voinut olla.
Lukemiin ei ole sisällytetty pudotuspelejä tai karsintoja.
Liiga
Ilves | 5433 | 6269 |
Tappara | 5185 | 5761 |
HIFK | 4884 | 6322 |
Kärpät | 3235 | 4044 |
TPS | 3018 | 3622 |
Lukko | 2528 | 2937 |
HPK | 2392 | 2758 |
KalPa | 2333 | 2589 |
JYP | 2286 | 2448 |
KooKoo | 2201 | 2445 |
Pelicans | 2183 | 2719 |
Sport | 2024 | 2638 |
Jukurit | 1915 | 2291 |
SaiPa | 1911 | 2288 |
Ässät | 1530 | 1836 |
Yhteensä | 2872 | 3389 |
Lukemia silmäillessä kannattaa huomata, että ilmoituskäytänteet vaihtelevat. Ainakin Ässät (ja jos vanhat merkit pitävät paikkaansa niin KooKoo?) ilmoitti vain oikeasti paikalla olleet katsojat, kun taas joillain joukkueilla luvuissa on mukana mm. kausikortit. Kuten yleensäkin, ilmoitetut yleisömäärät kannattaa käsittää suuntaa antavina.
Joka tapauksessa korona näkyy kyllä lukemissa selvästi. Jopa koronasiivotut lukemat ovat kaukana Liigan normaaleista lukemista ja vain parilla paikkakunnalla päästiin lähelle tavallisia aikoja.
Tampereen uusi halli valmistui kesken kauden ja koronasta huolimatta Tappara sekä Ilves saivat kerättyä tämän ansiosta mukavan katsojakeskiarvon. En nyt mene varmaksi sanomaan, mutta muistikuvieni mukaan koronarajoituksia taidettiin kompensoida joillain ottelusiirroilla, mikä tietysti auttoi asiaa entisestään.
Liigan tilastosivulta katsottuna koko kauden yleisökeskiarvot eriävät näistä lukemista ihan hivenen. Se johtuu vain ja ainoastaan siitä, ettei Liigan (tai Jääkiekkoliiton) sivujen yleisömäärätilastoissa osata tehdä pyöristyksiä.
Mestis
RoKi | 902 | 1017 |
TUTO Hockey | 615 | 695 |
JoKP | 601 | 704 |
Kiekko-Espoo | 502 | 591 |
Hermes | 491 | 606 |
Hokki | 452 | 488 |
IPK | 432 | 506 |
FPS | 416 | 471 |
Ketterä | 412 | 478 |
SaPKo | 403 | 455 |
Kiekko-Vantaa | 300 | 340 |
Peliitat | 285 | 350 |
KeuPa HT | 281 | 314 |
KOOVEE | 255 | 288 |
Yhteensä | 453 | 521 |
Myös toiseksi korkeimmalla tasolla koronakausi näkyi ja normaalista jäätiin vähintään joillain sadoilla. Odotetut seurat pysyivät listauksen kärkipäässä, joskin RoKin ero muihin oli jopa yllättävän suuri.
RoKi keräsi vielä pudotuspeleissäkin todella hienoja yleisömääriä, joten periaatteessa potentiaalia olisi vieläkin käytettävissä.
***
Vielä pikaisesti loppuun; Jääkiekkoliiton tulospalvelun käytettävyys yleisömäärien haussa kaipailisi vähän parannettavaa. Vielä kun yleisömäärät alemmilla sarjatasoilla ovat pienehköjä, niin sanotaan vain muutama lukema.
Suomi-sarjassa suurimmat yleisökeskiarvot keräsivät Nokian Pyry (307), Raahe-Kiekko (300) ja Muik Hockey (270). Muut jäivät kärkikolmikosta kauas. Koko sarjan yleisökeskiarvo jäi lukemaan 165. Näitä lukuja toki söivät koronarajoitukset, joita en tämän tasoisilla lukemilla lähtenyt lukemista siivoamaan. Naisten Liigan suurin yleisökeskiarvo näyttäisi olleen Kärpillä (114).
Lähteet