Pesäpallon yleisömäärät 2022

Täällä taas!

Blogini kannalta on oikein mukavaa vaihtelua, ettei sarjan yleisömääriin tarvinnut tehdä koronakorjauksia. Korona vaikutti vielä varmasti asioihin tälläkin kaudella, mutta minkäänlaisia rajoituksia ei onneksi enää ollut.

Tämän vuoden versio keskittyy lukemien perkaamisen lisäksi vertailemaan pesäpallon tilannetta koronaa edeltäneeseen aikaan ja palautumiseen koronakuopasta.

Kuten aiemminkin, blogini käsittelee vain runkosarjan yleisömääriä. Joukkueiden eriäviin ilmoituskäytänteisiin en ota kantaa, enkä sarjan sisäisen tasapuolisuuden nimissä ota vertailuun mukaan karsintoja tai pudotuspelejä.

Aloitetaan käsittely yleiskatsauksella.

Pesäpallossa ei vuonna 2022 päästy vielä vuosien 2018 tai 2019 tasolle. Kausi oli parempi kuin kaksi edellistä vuotta, mutta aivan täysimääräisesti yleisö ei löytänyt takaisin lehtereille. Kuvaajasta erottaa varsinkin Miesten Superpesiksessä pudotuksen aiempaan, mutta ylipäätään isompi yleisömäärä aiheuttaa isommat erot. Sama tilanne on myös muissa sarjoissa, mutta absoluuttisessa yleisömäärässä mittakaava on huomattavasti pienempi. Katsotaanpa tilannetta tarkemmin sarja- ja joukkuekohtaisesti.

Miesten Superpesis

SoJy	1982	1761	221	12.55%
KPL	1597	1388	209	15.06%
ViVe	1515	1532	-17	-1.11%
JoMa	1510	1372	138	10.06%
Tahko	1455	974	481	49.38%
Manse PP	1243	980	263	26.84%
KiPa	1172	1079	93	8.62%
JymyJussit	1033	834	199	23.86%
IPV	975	758	217	28.63%
KeKi	934	955	-21	-2.20%
PattU	603*	702	-99	-14.10%
KoU	596	555	41	7.39%
KaMa	521	557	-36	-6.46%
Yhteensä	1173*	1014	159	15.68%

Miesten Superpesiksen yleisökeskiarvo jäi vuosien 2019 lukemista. Tätä kannattaa kuitenkin pitää jonkinlaisena torjuntavoittona. Vielä kesäkuun lopussa muistan seuratessani silloista kehitystä ja tilanne oli silloin todella huono ja sarjan yleisökeskiarvo oli alle tuhannessa. Heinä-elokuu meni sen sijaan jo varsin hyvin ja Superpesiksen yleisökeskiarvo nousi lopulta ihan kelvollisiin lukemiin. Lämmin sää ilmeisesti houkutteli porukan takaisin paikalle ja samalla tottumus käydä peleissä palasi, kun moni huomasikin liveurheilun olevan ihan kivaa.

Oma pieni osansa lienee myös Tampereella, kun uusittu Kaupin kenttä avautui. Sen vaikutus oli kuitenkin lopulta pienempi kuin voisi kuvitella. Mansen kotipelejä pelattiin loppukesästä varsin kovalla tahdilla, eikä suurella yleisöllä löytynyt intoa aivan jokaiseen peliin. Lisäksi alkukaudesta Manse PP pyöri vähän siellä sun täällä maakuntamatkailemassa.

Taulukossa näkyvä lukema on hivenen parempi kuin mitä se oikeasti on. Käytin laskutoimituksissani Pattijoen Urheilijoiden kohdalla vain ilmoitettuja yleisömääriä. Tämä tarkoitti kolmen ottelun jättämistä pois laskelmista. Jos nyt oletetaan loppujen yleisömäärien olleen noin kuudensadan tasolla, sarjan yleisökeskiarvo laskisi noin kymmenellä. Ero ei ole mitenkään suuri ja merkittävä.

Sarjassa nähtiin tänä kesänä useita komeita yleisömääriä. Pesisleirit ja sen sellaiset nostavat aina yksittäisten otteluiden yleisömääriä, mutta lukemista löytyy parhaimmillaan tällaisia numeroita: Sotkamo 3800, 3181, 3041, 2693, 2486 ja 2243. Vimpeli 3152, 2391 ja 2284. Kouvola 2637 ja 2016. Joensuu 2334, 2312 ja 2014. Hyvinkää 2967 ja 2276. Tampere 2508 ja 2102. Seinäjoki 2460, Kitee 2125 ja Imatra 2089.

Jos taas verrataan yleisökeskiarvoja koronaa edeltäneeseen aikaan, tämä kuvaaja kertonee tilanteen parhaiten. Kuvaajassa on vain ne joukkueet, jotka ovat olleet koko viisivuotisen otannan ajan Superpesiksessä, eli vaikkapa Mansea ei tästä löydy.

Jos kuvaajaa tulkitsee vähän laajemmin eikä mennä yksittäisiin joukkueisiin, huomaa aika monella pudotuksen vuosien 2019 ja 2020 välillä. Sen jälkeen isot seurat ovat palanneet aika pitkälti vanhalle tasolleen. Sen sijaan pienemmillä seuroilla on ollut tiukempaa ja vähän näyttäisi siltä, että heikommin menestyneiden joukkueiden kannattajat ovat keksineet muuta tekemistä kuin pesäpallon katsomisen paikan päällä.

Pesäpallossa on isojen ja pienten välinen ero tuntunut olleen kasvussa kentälläkin ja se näyttäisi heijastuvan myös yleisömääräkehitykseen. Toisaalta nämä yleisömäärät myös ruokkivat tasoeroja, joten tässä saattaa olla havaittavissa jonkinlainen itseään ruokkiva kehä.

Joka tapauksessa tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten kausi 2023 sujuu. Ainakin minua kiinnostaa kaksi kysymystä. Ensinnäkin löytääkö yleisö lehtereille heti kauden alussa eli onko yleisökeskiarvo vaikkapa tuhannen paremmalla puolella jo kesäkuussa. Ja toisekseen, jääkö perä pysyvästi jälkeen vai kuroutuvatko sarjan sisäiset erot?

Naisten Superpesis

Pesäkarhut	1136	886	250	28.22%
Kirittäret	661	648	13	2.01%
Manse PP	616	441	175	39.68%
Fera	547*	450	97	21.56%
SMJ	471	419	52	12.41%
Virkiä	466	501	-35	-6.99%
Roihuttaret	433*	346	87	25.14%
Mailattaret	425	293	132	45.05%
PöU	367	166	201	121.08%
Tahko	292	279	13	4.66%
JoMa	276	271	5	1.85%
KeKi	230	308	-78	-25.32%
Yhteensä	493	403	90	22.33%

Naisten Superpesis pääsi jo lähelle viidensadan katsojan rajaa mikä on ihan kelpo tulos, kun ennen koronaa sarjan yleisökeskiarvo oli 522. Tähän on muutama pääsyy. Kaikkein selvin on Pesäkarhujen paluu lähelle huippuaikojen lukemiaan. Sen voi todeta ihan katsomalla näitä käppyröitä:

Muutoinhan kuvaajasta ei mitään isoa koronakuoppaa tahdo edes löytää. Tällä kaudella moni seura paransi toki hivenen aiempien vuosien lukemiaan, mutta yleisökeskiarvoihin korona ei lopulta ihan hirvittävän paljoa purrut. Oikeastaan ainoa vähän selvempi kuoppa on Pesäkarhujen lisäksi Feralla, ja tuo kuoppa olisi varmaan vähän vielä selkeämmin havaittavissa, mikäli Fera-Pesäkarhut -ottelulle olisi ilmoitettu yleisömäärä.

Yhden Feran ottelun lisäksi yksi Roihuttarien peli puuttuu myös tilastoista. Tässäkin tapauksessa toimin samoin kuin Miesten Superpesiksen kohdalla, eli yleisökeskiarvolaskelmissa ei ole tuota ottelua huomioitu ollenkaan.

Toinen iso muutos ja positiivista kehitystä selittävä tekijä on joukkueiden muuttuminen. Pudonneet seurat eli Pesä Ysit, Mynämäen Vesa ja Siilinjärven Pesis olivat viime vuoden yleisömäärätilastoissakin kolme viimeistä. Tilalle nousi Vaasan Mailattaret ja Pöytyän Urheilijat, jotka keräsivät sarjan yleistasoon nähden kelpo lukemat.

Pesäkarhut oli tosiaan sarjan suosituin kotijoukkue ja paikalliskamppailu Rauman Feraa vastaan keräsi paikalle peräti 2009 katsojaa. Muutenkin parhaat lukemat ovat kelpoa luettavaa. 1150, 1044,1063, 1166, 1208, 1370, 1187… Pieninkin lukema oli alkukauden 780 katsojaa. Vastaaviin lukemiin ei kovin monella paikkakunnalla päästy. Manse PP pelasi kotonaan kahdesti yli tuhannen katsojan edessä ja Kirittärien listalta löytyy myös yksi 1132 katsojan peli.

Ehkä silmiinpistävin ottelu oli Hyvinkään Tahkolla, jonka yleisökeskiarvo oli 292 ja mediaani 232,5. Tahkolla oli kuitenkin yksi 1035 katsojan ottelu, mitä selitti suurelta osin käynnissä ollut pesäpallon suurleiri.

Miesten Ykköspesis

HP	767*	997	-230	-23.07%
Lippo	661	713	-52	-7.29%
Lohi	454	533	-79	-14.82%
SiKi	378	376	2	0.53%
PuPe	356	365	-9	-2.47%
APV	348	421	-73	-17.34%
Ankkurit	343	360	-17	-4.72%
LP	300*	441	-141	-31.97%
HP-K	269	160	109	68.13%
Ura	267	244	23	9.43%
Tarmo	221	221	0	0.00%
KPL	209	84	125	148.81%
Yhteensä	372	361	11	3.05%

Ykköspesiksen yleisökeskiarvon kehitys on viime vuosina ollut erikoista. Ennen koronaa lukemat pyörivät vähän päälle neljässäsadassa, korona tuli ja monen sattuman kautta sarjan yleisökeskiarvo jopa nousi. Tämä ja aiempi kausi sen sijaan ovat vähän vaisumpia.

Ikävä kyllä Ykköspesiksen datastakin puuttui kaksi ottelua. Koko sarjan mittapuulla vaikutus katsojakeskiarvoon olisi korkeintaan parin katsojan luokkaa, mutta Haminan ja Loimaan Palloilijoille tuo yksittäinen ottelu olisi tietysti voinut vaikuttaa enemmänkin.

Isoimmat joukkuekohtaiset muutokset viime kauteen selittyvät sarjatasojen muutoksilla. HP putosi Superpesiksestä ja keskiarvo romahti. Sarjaan puolestaan nousivat Haapajärven Pesä-Kiilat sekä Kouvolan Pallonlyöjien kakkosjoukkue ja näiden joukkueiden yleisökeskiarvo parani roimasti.

Yleisilme viime kauteen on kuitenkin varsin surullinen ja yleisömääriltään suurimmat joukkueet jäivät lähes kaikki miinukselle. Loimaan kohdalla tosin perustason muutos ei ollut näin raju. Viime kaudella tenavaleirin aikana LP:n pelissä ilmoitettiin 1650 katsojaa, ja ilman tuota peliä muutos olisi vain 20 katsojaa pakkasella.

Sarjan suurimman yksittäisen yleisömäärän keräsi HP: 1126 katsojaa Kouvolaa vastaan. Päälle tuhannen päästiin kertaalleen myös Oulussa. 1070 katsojaa todisti kesäkuussa Lipon voittoa Simon Kiristä.

Lähde:
Pesäpallon tulospalvelu