Lopetan kevään yleisömääräkatsauksen Suomen suosituimpaan lajiin. Kuten muutkin talvikauden palloilusarjat, COVID-19 keskeytti myös jääkiekon. Tämä näkyy voimakkaasti Liigan numeroissa, kun yksi seitsemän ottelun kierros pelattiin tyhjille katsomoille.
Mutta katsotaan yleisömäärädataa tarkemmin.
Liiga
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| HIFK |
6986 |
7100 |
-114 |
-1,61 % |
| Ilves |
5637 |
5042 |
595 |
11,80 % |
| Tappara |
5248 |
5227 |
21 |
0,40 % |
| Kärpät |
5160 |
5260 |
-100 |
-1,90 % |
| TPS |
4391 |
5462 |
-1071 |
-19,61 % |
| Ässät |
4217 |
4225 |
-8 |
-0,19 % |
| KooKoo |
3943 |
3313 |
630 |
19,02 % |
| HPK |
3930 |
3845 |
85 |
2,21 % |
| JYP |
3760 |
3748 |
12 |
0,32 % |
| Lukko |
3713 |
3663 |
50 |
1,37 % |
| Pelicans |
3516 |
4018 |
-502 |
-12,49 % |
| SaiPa |
3406 |
3264 |
142 |
4,35 % |
| KalPa |
3304 |
3441 |
-137 |
-3,98 % |
| Jukurit |
2694 |
2869 |
-175 |
-6,10 % |
| Sport |
2642 |
3000 |
-358 |
-11,93 % |
| Yhteensä |
4172 |
4232 |
-60 |
-1,42 % |
Kuten todettua, lukemat eivät ole vertailukelposia viime kauteen, sillä Ilves oli ainoa joukkue, joka ehti pelata kaikki 30 kotiotteluaan normaalisti. Liigan yleisökeskiarvo ennen tyhjien katsomoiden edessä pelattua runkosarjan toiseksi viimeistä kierrosta oli 4239, viimeistä kierrostahan ei lopulta pelattu ollenkaan. Lopullinen yleisökeskiarvo olisi normaaleissa olosuhteissa ollut viime kauden nurkilla ja todennäköisesti hivenen sen päälle.
Viime keväänä tuli mainittua Liigan katsojakeskiarvon olleen pienin sitten kauden 1984-1985. Tämä siis pitää paikkaansa nytkin, tällä kertaa tosin ainakin osin poikkeusolosuhteiden vuoksi.
Peruutetun viimeisen kierroksen vuoksi osa joukkueista jäi 29 kotiotteluun, mutta osalla keskiarvo laski tyhjien katsomoiden edessä pelatun ottelun takia. Näiden joukkueiden yleisökeskiarvo ilman tuota ottelua näyttäisi tältä, suluissa muutos viime kaudesta:
HIFK 7228 (+128)
Tappara 5429 (+202)
Ässät 4363 (+138)
Pelicans 3638 (-380)
KalPa 3419 (-22)
Jukurit 2787 (-82)
Sport 2734 (-266)
Tämä tilasto näyttää ylempänä olevaan taulukkoon verrattuna huomattavasti erilaiselta. HIFK ja Ässät nousevat miinukselta plussalle, Tappara päätyy kunnon nousuun ja muidenkin joukkueiden tappiot näyttävät maltillisemmilta, vaikkei Sportia ja Pelicansia tämänkään jälkeen voi kehua.
Olen jo pidempään käyttänyt vertailuryhmää seuratessani Liigan yleisökeskiarvon pidemmän aikavälin kehitystä. Poikkeustilanteen vuoksi koen tämän vertailuryhmän olevan aiempaakin tärkeämpi. Ryhmässä ovat mukana kaikki koko vuosituhannen Liigassa pelanneet joukkueet (eli nykyjoukkueista putoaa KalPa, Sport, KooKoo ja Jukurit, vanhoilta kausilta Blues ja Jokerit). Aiemmin vertailuryhmästä on poistettu poikkeuksena vain ulkoilmaottelut, mutta nyt lukemista on puhdistettu myös ”koronaottelut”.
Tämäkin tilasto painui niukasti miinukselle. Pelicansin ja TPS:n pudotus oli sellainen, jota Ilveksen positiivinen kehitys ei kyennyt kompensoimaan. Joka tapauksessa vertailuryhmän perusteella voidaan sanoa ”perinteisten” liigajoukkueiden otannan olevan Jokereiden jälkeisessä ajassa vuodesta toiseen melko lailla vakaalla tasolla.
Joukkuekohtaisia lukemia katsomalla löytää ihan mielenkiintoisia pointteja.
- Sarjan suurimman positiivisen yllättäjän eli KooKoon yleisökeskiarvo oli nykyisen liigataipaleen paras. Sen sijaan kaksi muuta melko tuoretta liigajengiä eli Sport ja Jukurit keräsivät nykyisen urakkkansa pienimmät yleisömäärät.
- HPK:n yleisökeskiarvo jäi yhden katsojan päähän 2000-luvun parhaasta yleisökeskiarvosta (2000-luvun ennätys on kaudelta 2012-2013).
- HIFK oli matkalla 2000-luvun kolmanneksi parhaaseen yleisökeskiarvoon. Nyt joukkue joutui tyytymään vain hivenen keskivertoa parempaan suoritukseen.
- Ilves on edellisen kerran kerännyt tämän kauden kaltaisia yleisömääriä yli kymmenen vuotta sitten.
- Kärppien tämän kauden yleisökeskiarvo oli 2000-luvun toiseksi heikoin.
- TPS:n katsojakeskiarvo ei ollut jäänyt 2000-luvulla kertaakaan alle 5000:n katsojan. Nyt sen alle mentiin ja roimasti.
- Jo mainitut KooKoo, HIFK, HPK ja Ilves päätyivät luonnollisesti 2000-luvun pitkän aikavälin mediaanin yläpuolelle. Samoin tekivät JYP ja Ässät. Myös Tappara olisi normaalilla viimeisellä kierroksella todennäköisesti päätynyt tämän vuosituhannen otannassa keskimääräistä parempiin lukemiin. Lukko puolestaan oli keskimääräisen tason tuntumissa.
- Jukurien, Sportin, Kärppien ja TPS:n lisäksi myös Kalpa, Pelicans ja SaiPa keräsivät tavanomaista heikommin yleisöä, Pelicans jopa selvästi.
Seuraavan liigakauden yleisömääriin vaikuttaa vahvasti kaksi kysymystä: milloin aloitetaan ja onko silloin rajoituksia? Liiga on ammattilaissarja ja joukkueilla on suomalaiseen urheiluun huomattavat määrät resursseja, mutta samalla joukkueilla on myös ammattilaissarjan kulut. Jo nyt joukkueet ovat turvautuneet palkkojen leikkauksiin ja lomautuksiin. Mikäli seuraavan kauden alku venyy ja venyy, alkaa konkreettisesti ihan toisenlaiset pudotuspelit.
Mestis
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| TUTO |
1317 |
1124 |
193 |
17,17 % |
| RoKi |
1053 |
1359 |
-306 |
-22,52 % |
| IPK |
946 |
780 |
166 |
21,28 % |
| Jokipojat |
913 |
1201 |
-288 |
-23,98 % |
| SaPKo |
858 |
973 |
-115 |
-11,82 % |
| Ketterä |
776 |
725 |
51 |
7,03 % |
| Hermes |
762 |
793 |
-31 |
-3,91 % |
| Hokki |
648 |
581 |
67 |
11,53 % |
| KOOVEE |
539 |
498 |
41 |
8,23 % |
| Peliitat |
489 |
554 |
-65 |
-11,73 % |
| K-Vantaa |
461 |
436 |
25 |
5,73 % |
| KeuPa HT |
384 |
429 |
-45 |
-10,49 % |
| Yhteensä |
763 |
771 |
-8 |
-1,04 % |
Toisin kuin Liiga, Mestis ehti päättää runkosarjan juuri ennen koronarajoituksien asettamista. Niinpä luvut ovat verrannollisia viime kauteen.
Mestiksen yleisömääräkehitys näyttää tältä:
Pitkällä aikavälillä kehitys näyttää hirveältä, mutta lasku on sentään tasaantunut. Kaaviota silmäilemällä huomaa hyvin keskiarvon romahtamisen kauden 13-14 jälkeen (Sport Liigaan), samoin kausien 14-15 ja 15-16 jälkeen, kun ensin KooKoo ja sitten Jukurit nostettiin Liigaan. Kaudeksi 2016-2017 Mestikseen tuli Espoo United, joka vielä ensimmäisellä kaudellaan keräsi Liiga-Bluesin raunioilta ihan kelpo yleisömäärät, tuon kauden jälkeen Mestiksen yleisökeskiarvo on pyörinyt 760:n ja 770:n tuntumissa.
Joukkuekohtaisia yleisömääräkehityksiä katsoessa kokonaisuus ei näytä hyvältä. Muutamalla joukkueella meni tietysti oikein hyvin. TUTO pääsi parin vaikeamman vuoden jälkeen takaisin nousu-uralle ja pitkän aikavälin mediaanin päälle. Sarjan kärkipäähän puskenut IPK teki Mestis-aikakautensa yleisöennätyksen, samoin teki KOOVEE. Kolmatta kautta Mestistä pelaava Ketterä paransi viime kaudesta, mutta jäi edelliskaudesta.
Mutta sitten on se heikompi puoli. Sarjanousija Hokki pesi yleisömäärissä mitattuna konkurssiin ajautuneen LeKin valtavalla marginaalilla, mutta sarjajumboksi ajautunut joukkue ei Mestis-jäillä ollut jäänyt koko 2000-luvun aikana näin heikkoon yleisökeskiarvoon.
Rovaniemellä RoKi:lla oli alla kaksi oikein hyvää kautta yleisömäärissä mitattuna, mutta nyt tilanne on normalisoitunut, osin varmasti remontin vuoksi. Jokipoikien yleisökeskiarvon kehitys oli puolestaan hyytävä ja näin heikkoa lukemaa ei joukkue ollut Mestiksessä nähnyt koko 2000-luvulla. SaPKon yleisökeskiarvo putosi myös huomattavasti, mutta joukkue on kuitenkin vielä mediaanilukemissa.
KeuPan yleisökeskiarvo on joukkueen Mestis-historian heikoin, Kiekko-Vantaalla toiseksi heikoin ja Peliitoilla sekä Hermeksellä kolmanneksi heikoin.
Kokonaisuutena, ei tämä nyt hirvittävän hyvältä kuitenkaan näytä.
Ensi kaudeksi Mestis suunnittelee laajentumista kahdella joukkueella. Jos Kiekko-Espoo ja FPS sarjaan nousevat, on heillä mahdollisuus kyllä tukevoittaa sarjan yleisökeskiarvoa. Forssassa on pitkät kiekkoperinteet ja varsinkin Espoossa on huomattava yleisöpotentiaali. Mutta kuten muuallakin, Mestis-joukkueiden taloustilanne on tukala ja sitä se oli jo ennen pandemiaa. Katsotaan siis kuinka monella joukkueella sarjaa lähdetään sitten joskus pelaamaan.
Suomi-sarja
Joukkue – Kauden yleisökeskiarvo – Viime kauden yleisökeskiarvo – Muutos viime kaudesta – Muutos viime kaudesta prosentteina
| Kiekko-Espoo |
670 |
496 |
174 |
35,08 % |
| FPS |
446 |
403 |
43 |
10,67 % |
| Pyry |
403 |
356 |
47 |
13,20 % |
| Laser HT |
379 |
113 |
266 |
235,40 % |
| Raahe-Kiekko |
357 |
301 |
56 |
18,60 % |
| Titaanit |
330 |
344 |
-14 |
-4,07 % |
| S-Kiekko |
263 |
344 |
-81 |
-23,55 % |
| Haukat |
243 |
263 |
-20 |
-7,60 % |
| MuIK Hockey |
230 |
214 |
16 |
7,48 % |
| JHT |
219 |
218 |
1 |
0,46 % |
| Hunters |
219 |
203 |
16 |
7,88 % |
| D-Kiekko |
157 |
123 |
34 |
27,64 % |
| Riemu |
135 |
174 |
-39 |
-22,41 % |
| Karhu HT |
105 |
70 |
35 |
50,00 % |
| HC Giants |
89 |
73 |
16 |
21,92 % |
| HCIK |
68 |
99 |
-31 |
-31,31 % |
| Yhteensä |
271 |
258 |
13 |
5,04 % |
Tässä vaiheessa joudun kyllä lähinnä toivomaan, että laskin Suomi-sarjan tilastot oikein. Jääkiekkoliiton tulospalvelu kyllä tarjoaa yleisömäärät, mutta jatkosarjojen joukkuetilastoissa näytetään kauden kaikki pelatut ottelut, mutta yleisömäärät vain jatkosarjasta. Tämä antaa hyvät eväät väärille laskelmille.
Jos nyt kuitenkin oletetaan minun laskeneen oikein, Suomi-sarjan yleisökeskiarvo jatkoi nousuaan. Yksi osa tätä kehitystä oli isompaan halliin siirtyneen Kiekko-Espoon hienossa yleisömääräkehityksessä.
Suomi-sarjan runkosarjan kolmen kärki (ennen ylempää jatkosarjaa) oli myös tämän listan kärki eli Kiekko-Espoo, FPS ja Pyry. Tämän jälkeen sarjataulukosta löytyivät D-Kiekko, JHT, Hunters ja Raahe-Kiekko, joten aivan yksi yhteen menestys ja yleisömäärä ei kyllä mene. Mutta näihin vaikuttaa luonnollisesti useampi asia, esimerkiksi D-Kiekko ei ole kaupungin ykkösjoukkue, toisin kuin vaikkapa Espoossa, Forssassa tai Nokialla.
Laser HT:n kehitys on huima, sikäli jos se pitää paikkaansa. Voiko pelkkä paluu Oulun jäähalliin vaikuttaa noin paljon? En kuitenkaan lähtenyt tätä lukemaa tarkistamaan, sen verran hirvittävää tuota liiton tulospalvelua on käyttää. Jos joku tietää, miten voin helposti katsoa vaikkapa kaikkien Laserin kotiotteluiden yleisömäärätiedot, kertokaa toki minullekin. Omilla taidoillani tämän tiedon hakeminen veisi ikuisuuden.
Kuten Mestiksen kohdalla kirjoitin, Kiekko-Espoota ja FPS:ää ollaan nostamassa Mestikseen. Kahden kärkijoukkueen nostaminen todennäköisesti laskisi Suomi-sarjan yleisökeskiarvoa.
…
Suomen ja jääkiekon suurin yleisökeskiarvo tuli totutusti Helsingistä. Nykyään KHL:ssä kiekkoileva Jokerit keräsi 8845:n katsojan yleisökeskiarvon, nousua aiemmasta kaudesta oli vajaan sadan verran.
Naisten jääkiekko ei puolestaan edelleenkään isoja yleisömassoja kosiskele, Naisten Liigan runkosarjan suosituin joukkue oli vaatimattomallakin yleisökeskiarvolla HIFK (144), mutta alempi loppusarja laski joukkueen yleisökeskiarvoa. Koko kauden kärki näyttäisi olleen Kärpät (ilmeisestikin 127 katsojaa). Kuvaavaa naisten jääkiekon heikolle suosiolle on se, että jääkiekon Nuorten SM-liigan suosituin joukkue (myös Kärpät) keräsi peleihin keskimäärin yli 200 katsojaa.
…
Lähteet:
Liigan joukkuetilastot
Jääkiekon tilastopalvelu
KHL:n englanninkieliset sivut
Siinä oli tämän kevään blogitekstit. Palataan yleisömäärätilastojen pariin sitten kun joskus on yleisön edessä urheiltu.
Ainoa mittari 